Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991
Laki
hyödyllisyysmallioikeudesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1§
Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta
saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen
hyväksikäyttöön sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Keksinnöllä tarkoitetaan tässä laissa esineen muotona, rakenteena tai niiden yhdistelmänä
toteutuvaa teknistä ratkaisua, jota voidaan käyttää teollisesti.
Hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada keksintöön, jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai
yleisen järjestyksen vastaista.
2§
Keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen
hyödyllisyysmallioikeuden hakemispäivää, ja lisäksi selvästi erota siitä.
Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän
välityksellä, hyväksi käyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen hyödyllisyysmallioikeuden
hakemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen,
patenttihakemuksen ja mallioikeushakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu
hakemus tämän lain 18§:n, patenttilain 22§:n tai mallioikeuslain 19§:n säännösten mukaisesti
tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee selvästi
erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeuden hakemispäivää, ei
tällöin sovelleta.
Hyödyllisyysmalli voidaan rekisteröidä, vaikka keksintö on kuuden kuukauden kuluessa
ennen hakemuksen tekemistä tullut julkiseksi:
1) sellaisen ilmeisen väärinkäytöksen johdosta, joka on kohdistunut hakijaan tai siihen, jolta
tämä johtaa oikeutensa; tai
2) sen johdosta, että hakija tai se, jolta tämä johtaa oikeutensa, on pannut keksinnön näytteille
sellaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota
tarkoitetaan kansainvälisiä näyttelyjä koskevassa sopimuksessa (SopS 36/37).
3§
Hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin
poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa
käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai
käyttämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä
hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.
Yksinoikeus ei käsitä:
1) hyväksikäyttöä, joka ei ole ammattimaista;
2) sellaisen hyödyllisyysmallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka tässä maassa
on saatettu vaihdantaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimesta tai tämän suostumuksella;
eikä
3) keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koskevat itse keksintöä.
4§
Mitä patenttilain 4 ja 5§:ssä on säädetty keksinnön ammattimaisesta hyväksikäytöstä tai
hyväksikäytöstä ulkomaisessa aluksessa, ilmaaluksessa tai muussa kulkuneuvossa niiden
tarpeisiin, koskee soveltuvin osin tässä laissa tarkoitettua keksintöä.
5§
Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jonka tarkoittama keksintö on hakemispäivää
edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai
hyödyllisyysmallin rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeuden
suojelemista koskevaan Pariisin yleissopimukseen (SopS 36/70 ja 43/75) liittyneessä toisessa
valtiossa tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa
hakemuksessa, on katsottava 2§:n 1 ja 2 momenttia sekä 4§:ää sovellettaessa tehdyksi
samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus
voidaan saada myös sellaisesta aikaisemmasta suojahakemuksesta, joka ei tarkoita
yleissopimukseen liittynyttä valtiota, jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty,
myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja jos siellä voimassa oleva
lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen yleissopimuksen kanssa.
Asetuksella säädetään tai asetuksen nojalla annettavalla rekisteriviranomaisen päätöksellä
määrätään, miten etuoikeutta koskeva pyyntö on esitettävä ja mitkä asiakirjat on annettava
pyynnön tueksi.
2 luku
Hyödyllisyysmallihakemus ja sen käsittely
6§
Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jäljempänä hyödyllisyysmallihakemus, tehdään
kirjallisesti patentti ja rekisterihallitukselle, joka toimii rekisteriviranomaisena.
Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna
se, mitä hyödyllisyysmallioikeudella halutaan suojata (suojavaatimus). Asetuksella annetaan
tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävistä kuvista. Selityksen tulee olla niin selvä, että
ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä.
Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Jos hyödyllisyysmallioikeutta hakee muu kuin
keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.
7§
Keksinnön selitys ja suojavaatimus on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassa olevan
kielilainsäädännön mukaan. Milloin suojavaatimus on laadittu vain toisella kotimaisella
kielellä, rekisteriviranomaisen on huolehdittava suojavaatimuksen kääntämisestä toiselle
näistä kielistä ennen kuin hyödyllisyysmalli rekisteröidään. Hakijan on suoritettava
vahvistettu käännösmaksu. Jos hakija on ulkomaalainen, keksinnön selitys on laadittava
suomeksi ja suojavaatimus suomeksi ja ruotsiksi. Jokaisella on kuitenkin oikeus laatia
keksinnön selitys ja suojavaatimus sekä suomeksi että ruotsiksi.
Hakijan on suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu. Hakemus katsotaan tehdyksi vasta kun
maksu on suoritettu.
8§
Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva
vireillä oleva patenttihakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin
hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin patenttihakemus.
Muuntamista ei kuitenkaan voida tehdä enää sen jälkeen, kun kahdeksan vuotta on kulunut
siitä päivästä, jona patenttihakemus katsotaan tehdyksi. Tällaista hyödyllisyysmallihakemusta
tehtäessä on muutoin noudatettava mitä hyödyllisyysmallihakemuksen tekemisestä on
säädetty.
9§
Samassa hakemuksessa ei saa hakea hyödyllisyysmallioikeutta kahteen tai useampaan
keksintöön.
10§
Hyödyllisyysmallioikeuden hakijalla ja haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla
täällä asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä kaikissa hakemusta ja rekisteröityä
hyödyllisyysmallia koskevissa asioissa.
11§
Hyödyllisyysmallihakemusta ei saa muuttaa siten, että hyödyllisyysmallioikeus tulisi
koskemaan jotakin, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta.
12§
Rekisteriviranomainen tarkastaa, että hakemus täyttää 1§:n 2 ja 3 momentin sekä 611§:n
vaatimukset.
Rekisteriviranomainen luokittelee hakemuksen.
13§
Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai viranomainen havaitsee
olevan muita esteitä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille, hakijaa on välipäätöksessä
kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.
Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin
korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1
momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.
Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden
kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai
ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa
vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain
kerran.
14§
Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hyödyllisyysmallin
rekisteröinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä,
jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
15§
Jos joku väittää rekisteriviranomaiselle, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin
hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä, viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä
nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa uhalla, että väite jätetään
huomioon ottamatta.
Jos tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta keksintöön,
hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes asia on
lopullisesti ratkaistu.
16§
Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin
hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Samalla
hänen on suoritettava uusi rekisteröintimaksu.
Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hylätä,
hyväksyä eikä peruuttaa.
17§
Jos hakemus täyttää 1§:n 2 ja 3 momentin sekä 611§:n vaatimukset, hyödyllisyysmalli
merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin. Rekisteröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annettava
rekisteröintitodistus.
18§
Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia rekisteröintipäivästä lukien.
3 luku
Mahdollisuus vaatia rekisteröinnin mitättömäksi julistamista
19§
Jos keksintö, jota hyödyllisyysmallioikeus koskee, tai hyödyllisyysmallioikeutta koskeva
hakemus ei täytä 1§:n 2 tai 3 momentissa, 2§:ssä, 6§:n 2 momentissa taikka 8, 9 tai 11§:ssä
säädettyjä vaatimuksia, kuka tahansa voi esittää vaatimuksen hyödyllisyysmallin
rekisteröinnin julistamisesta kokonaan tai osittain mitättömäksi.
Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti ja siinä tulee esiintuoda ne seikat,
joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän on suoritettava vahvistettu maksu. Jollei
maksua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi.
Vaatimusta rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi ei saa käsitellä, jos riita rekisteröinnin
siirtämisestä on vireillä.
20§
Rekisteriviranomaisen on tiedotettava 19§:n nojalla tehdystä vaatimuksesta
hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle ja varattava hänelle tilaisuus antaa lausumansa
määräajan kuluessa. Jos on kysymys rekisteröinnin osittaisesta mitätöimisestä, tulee haltijan
esittää viranomaiselle uudelleen muotoiltu suojavaatimus saman määräajan kuluessa. Jos hän
ei annetun määräajan kuluessa vastusta vaatimusta, rekisteröinti julistetaan kokonaan
mitättömäksi.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija vastustaa vaatimusta, rekisteriviranomaisen on
tutkittava esitetty vaatimus.
21§
Jos rekisteriviranomainen vaatimuksen johdosta toteaa, että keksintö jota
hyödyllisyysmallioikeus koskee, tai hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus ei täytä lain
1§:n 2 tai 3 momentissa, 2§:ssä, 6§:n 2 momentissa taikka 8, 9 tai 11§:ssä säädettyjä
vaatimuksia, hyödyllisyysmallin rekisteröinti on julistettava kokonaan tai osittain
mitättömäksi.
Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, on päätöksestä kuulutettava sen saatua lainvoiman.
4 luku
Muutoksenhaku
22§
Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä tai mitättömäksijulistamisvaatimusta koskevaan lopulliseen
päätökseen hakija tai hyödyllisyysmallioikeuden haltija voi hakea muutosta, jos päätös on
hänelle kielteinen. Se, joka on esittänyt vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin
julistamisesta mitättömäksi, voi hakea muutosta päätökseen, jolla vaatimus on hylätty.
Päätökseen, jolla 13§:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen
käsiteltäväksi on hylätty tai 16§:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hyväksytty,
hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hylätty,
vaatimuksen tekijä voi hakea muutosta.
23§
Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla
patentti ja rekisterihallituksen valitusosastoon 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös
on annettu asianomaiselle tiedoksi. Saman ajan kuluessa valittajan on suoritettava vahvistettu
valitusmaksu uhalla, ettei valitusta oteta tutkittavaksi.
Muutosta valitusosaston päätökseen haetaan valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen 60
päivän kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi.
5 luku
Suojan laajuus ja voimassaoloaika
24§
Suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa
voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.
25§
Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta rekisteröinnin hakemispäivästä ja
se voidaan hakemuksesta uudistaa kerran neljäksi vuodeksi.
26§
Rekisteröinnin uudistamista haetaan kirjallisesti rekisteriviranomaiselta aikaisintaan vuotta
ennen rekisteröintikauden päättymistä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen
päättymisen jälkeen. Saman ajan kuluessa on suoritettava vahvistettu uudistamismaksu.
Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.
6 luku
Luovutus sekä käyttö ja pakkolupa
27§
Hyödyllisyysmallioikeus voidaan luovuttaa toiselle.
Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä (käyttölupa),
tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan jos siitä on sovittu.
Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei
muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.
28§
Milloin hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt toiselle tai sen käyttölupa on luovutettu, siitä on
pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin. Sama
koskee hyödyllisyysmallioikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty
käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava
rekisteristä.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32§:n 1
momentissa tarkoitettuun oikeuteen.
Hyödyllisyysmallia koskevissa riita ja muissa asioissa katsotaan hyödyllisyysmallioikeuden
haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty hyödyllisyysmallirekisteriin.
29§
Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt
hänelle tai että hän on saanut hyödyllisyysmalliin käyttöluvan tai panttioikeuden ja jos hän
silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei hyödyllisyysmallioikeuden tai
hyödyllisyysmallia koskevan muun oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä
vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä
hyödyllisyysmallirekisteriin.
30§
Milloin kaksi vuotta on kulunut hyödyllisyysmallin rekisteröinnistä, eikä keksintöä käytetä
tässä maassa kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa täällä käyttää keksintöä, saada
siihen pakkoluvan, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syytä.
Mitä patenttilain 4650§:ssä on säädetty pakkoluvasta patentilla suojatun keksinnön
hyväksikäyttöön, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.
7 luku
Hyödyllisyysmallioikeuden lakkaaminen ja hyödyllisyysmallia koskeva
ilmoitusvelvollisuus
31§
Jos hyödyllisyysmalli on rekisteröity muulle kuin 1§:n mukaan siihen oikeutetulle,
tuomioistuimen on hyödyllisyysmalliin oikeutetun kanteesta siirrettävä se hänelle.
Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä
ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on ollut
vilpittömässä mielessä, kun hyödyllisyysmalli rekisteröitiin tai se siirtyi hänelle, kannetta ei
saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta hyödyllisyysmallin rekisteröinnin jälkeen.
32§
Jos se, jolta rekisteröinti 31§:n mukaisesti siirretään, on ollut vilpittömässä mielessä
alkaessaan ammattimaisesti käyttää hyödyllisyysmallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä
varten olennaisiin toimenpiteisiin, hän saa kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin
kohtuullisilla ehdoilla jatkaa hyödyllisyysmallin hyväksikäyttöä tai aloittaa aiotun
hyväksikäytön pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä
rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana,
jossa sitä käytetään hyväksi tai jossa se oli tarkoitettu hyväksikäytettäväksi.
33§
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä,
rekisteriviranomaisen on poistettava hyödyllisyysmalli rekisteristä.
Jos hyödyllisyysmallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty
panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, hyödyllisyysmallia ei saa
haltijan pyynnöstä poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on
voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.
34§
Kun hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoimaisella tuomiolla siirretty toiselle,
rekisteriviranomaisen on kuulutettava siitä.
35§
Mitä patenttilain 56§:ssä on säädetty patenttia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta,
noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.
8 luku
Vastuu, korvausvelvollisuus ja tuomioistuinmenettely
36§
Jos joku loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää
häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.
37§
Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa hyödyllisyysmallioikeutta, on velvollinen
suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksi käyttämisestä sekä korvauksen
muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan
vahingonkorvausta sovitella.
Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen,
loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksi käyttämisestä siinä
määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.
Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksen perusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia
ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus korvaukseen
vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on menetetty.
38§
Mitä patenttilain 59§:ssä on säädetty toimista jatketun loukkauksen estämiseksi, noudatetaan
vastaavasti hyödyllisyysmalleihin.
39§
Joka loukkaa tahallaan hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta on tuomittava
hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi
vankeuteen.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, ellei
asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
40§
Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 35§:n
mukaan on velvollinen, on tuomittava hyödyllisyysmallia koskevan ilmoitusvelvollisuuden
laiminlyönnistä sakkoon.
Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa
tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei
asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
41§
Jos hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella päätöksellä julistettu
mitättömäksi, ei 3639§:ssä säädettyä korvausta, rangaistusta tai muuta seuraamusta tuomita.
Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevassa asiassa väitetään, että rekisteröinti
on tämän lain vastainen, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta lykätä asian käsittelyn tai
ratkaisemisen siihen saakka kunnes rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskeva vaatimus
on lopullisesti ratkaistu. Jollei vaatimusta ole esitetty rekisteriviranomaiselle, tuomioistuimen
on jutun lykätessään asetettava vastaajalle määräaika, jonka kuluessa tällainen vaatimus on
esitettävä.
42§
Sen joka aikoo nostaa kanteen hyödyllisyysmallioikeuden siirtämisestä tai pakkoluvan
myöntämisestä, on siitä ilmoitettava rekisteriviranomaiselle sekä annettava siitä tieto
jokaiselle, jolla hyödyllisyysmallirekisterin mukaan on käyttölupa tai panttioikeus
hyödyllisyysmallioikeuteen. Jos käyttöluvan haltija aikoo nostaa kanteen
hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta, hänen on annettava siitä tieto
hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksiantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on
kirjattuna lähetyksenä annettu postin kuljetettavaksi hyödyllisyysmallirekisteriin merkityllä
osoitteella.
Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut 1 momentin
säännösten mukaisesti, on kantajalle varattava sitä varten tarpeellinen aika. Jos hän laiminlyö
tämän ajan, kannetta ei oteta tutkittavaksi.
43§
Helsingin raastuvanoikeus on laillinen tuomioistuin asioissa, jotka koskevat:
1) parempaa oikeutta keksintöön, johon hyödyllisyysmallioikeutta on haettu;
2) hyödyllisyysmallioikeuden siirtämistä;
3) pakkoluvan myöntämistä, pakkoluvan ehtojen muuttamista tai 32§:n 1 momentissa
tarkoitetun oikeuden kumoamista;
4) hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta ja hyödyllisyysmallia koskevan
ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä; tai
5) 37§:ssä tarkoitetun korvauksen määräämistä.
44§
Käsiteltäessä 43§:ssä tarkoitettuja asioita noudatetaan vastaavasti patenttilain 66 ja 67§:n
säännöksiä.
45§
Tuomioistuimen on lähetettävä rekisteriviranomaiselle jäljennös 43§:ssä tarkoitetussa asiassa
annetusta tuomiosta sekä samalla ilmoitettava, onko tuomio saanut lainvoiman.
9 luku
Erinäiset säännökset
46§
Tässä laissa tarkoitetut maksut vahvistetaan asetuksella.
47§
Tarkemmat säännökset hyödyllisyysmallihakemuksesta, hyödyllisyysmallirekisteristä ja sen
pitämisestä sekä rekisteriviranomaisesta annetaan asetuksella. Rekisteriviranomainen voi
antaa yksityiskohtaisia määräyksiä hyödyllisyysmallihakemuksesta ja sen käsittelystä.
48§
Mitä patenttilain 75§:ssä on säädetty keksintöä koskevan oikeuden
luovuttamisvelvollisuudesta eräissä tapauksissa ja siitä suoritettavasta korvauksesta,
noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.
10 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
49§
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä päivänä.
Ennen lain voimaantuloa tehty hakemus ei ole 5§:ssä tarkoitetun etuoikeuden perustana.
Patenttihakemusta, joka on tehty tai katsotaan tehdyksi ennen tämän lain voimaantuloa, ei
voida 8§:n mukaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.
Hallituksen esitys 232/90
Toisen lakivaliok. miet. 20/90
Suuren valiok. miet. 330/90
Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1991
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Kauppa ja teollisuusministeri
Kauko Juhantalo