- LAKI HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUDESTA
- 1. LUKU: YLEISET SÄÄNNÖKSET
- 2. LUKU: HYÖDYLLISYYSMALLIHAKEMUS JA SEN KÄSITTELY
- 3. LUKU: MAHDOLLISUUS VAATIA REKISTERÖINNIN MITÄTTÖMÄKSI JULISTAMISTA
- 4. LUKU: MUUTOKSENHAKU
- 5. LUKU: SUOJAN LAAJUUS JA VOIMASSAOLOAIKA SEKÄ OIKEUKSIEN ENNALLEEN PALAUTTAMINEN
- 6. LUKU: LUOVUTUS SEKÄ KÄYTTÖ- JA PAKKOLUPA
- 7. LUKU: HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUDEN LAKKAAMINEN JA HYÖDYLLISYYSMALLIA KOSKEVA ILMOITUSVELVOLLISUUS
- 8. LUKU: VASTUU, KORVAUSVELVOLLISUUS JA TUOMIOISTUINMENETTELY
- 9. LUKU: ERINÄISET SÄÄNNÖKSET
LAKI HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUDESTA
Annettu 10. päivänä toukokuuta 1991 (800/91)
Muutokset: 580/92, 1037/92, 1410/92, 720/95, 1396/95, 1696/95, 686/06 ja 700/2008.
1. LUKU: YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 § Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Keksinnöllä tarkoitetaan tässä laissa teknistä ratkaisua, jota voidaan käyttää teollisesti. (8.12.1995/1396) Keksinnöksi ei katsota pelkästään: 1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää; 2) taiteellista luomusta; 3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokone-ohjelmaa; eikä 4) tietojen esittämistä. (8.12.1995/1396) Hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada: 1) keksintöön, jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai yleisen järjestyksen vastaista; 2) kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin; eikä 3) menetelmiin. (8.12.1995/1396)
2 § Keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää ja lisäksi selvästi erota siitä. (7.11.2008/700)
Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen, patenttihakemuksen ja mallioikeushakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus tämän lain 18 §:n, patenttilain (550/1967) 22 §:n tai mallioikeuslain (221/1971) 19 §:n säännösten mukaan tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee selvästi erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää, ei tällöin sovelleta. (7.11.2008/700)
Sen mukaan kuin 45 b ja 45 f §:ssä säädetään, on 8 a luvussa tarkoitetulla hakemuksella 2 momenttia sovellettaessa sama oikeusvaikutus kuin tässä maassa tehdyllä hyödyllisyysmallihakemuksella. (8.12.1995/1396)
Hyödyllisyysmalli voidaan rekisteröidä, vaikka keksintö kuuden kuukauden kuluessa ennen hakemuksen tekemistä on tullut julkiseksi:
1) sellaisen ilmeisen väärinkäytöksen johdosta, joka on kohdistunut hakijaan tai siihen, jolta tämä johtaa oikeutensa; tai
2) sen johdosta, että hakija tai se, jolta tämä johtaa oikeutensa, on pannut keksinnön näytteille sellaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota tarkoitetaan kansainvälisiä näyttelyitä koskevassa sopimuksessa (SopS 36/37). (8.12.1995/1396)
Sovellettaessa 2 momenttia Münchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973 Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) (SopS 8/1996), jäljempänä Euroopan patenttisopimus, 93 artiklan mukainen julkaiseminen on rinnastettava patenttilain 22 §:n mukaiseen hakemusta koskevien asiakirjojen julkiseksituloon. Edellä sanottu koskee myös Euroopan patenttisopimuksen 153 artiklan 3 kohdan mukaista julkaisemista, jos Euroopan patenttivirasto rinnastaa tällaisen julkaisemisen artiklan 93 mukaiseen julkaisemiseen. (7.11.2008/700)
3 § Hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten
Yksinoikeus sisältää myös sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai olosuhteiden perusteella olisi pitänyt tietää, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen. Jos väline on yleisesti kaupan oleva tavara, sovelletaan edellä säädettyä vain, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan siten, että tämä ryhtyisi 1 momentissa mainittua yksinoikeutta loukkaavaan tekoon. Sovellettaessa tämän momentin säännöksiä ei keksinnön hyväksikäyttöön oikeutettuna pidetä sitä, joka käyttää keksintöä hyväksi 3 momentin 1 tai 3 kohdissa tarkoitetulla tavalla. (8.12.1995/1396)
Yksinoikeus ei käsitä: 1) hyväksikäyttöä, joka ei ole ammattimaista; 2) sellaisen hyödyllisyysmallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka Euroopan talousalueella on saatettu vaihdantaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimesta tai tämän suostumuksella; eikä (18.12.1992/1410) 3) keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koskevat itse keksintöä. (8.12.1995/1396)
4 § Mitä patenttilain 4 ja 5 §:ssä on säädetty keksinnön ammattimaisesta hyväksikäytöstä tai hyväksikäytöstä ulkomaisessa aluksessa, ilma-aluksessa tai muussa kulkuneuvossa niiden tarpeisiin, koskee soveltuvin osin tässä laissa tarkoitettua keksintöä.
5 § Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jonka tarkoittama keksintö on tekemispäivää edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai hyödyllisyysmallin rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisiin yleissopimukseen (SopS 5/1921) taikka Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä toisessa valtiossa tai toisella tullialueella tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa hakemuksessa, on katsottava 2 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 4 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus voidaan saada myös aikaisemmasta suojahakemuksesta, jos se ei tarkoita edellä mainittuihin sopimuksiin liittynyttä valtiota tai tullialuetta, ja jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja siellä voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen edellä mainittujen sopimusten kanssa. (7.11.2008/700)
Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitetun pyynnön tekemisestäja sen liitteistä. (7.11.2008/700)
2. LUKU: HYÖDYLLISYYSMALLIHAKEMUS JA SEN KÄSITTELY
6 § Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jäljempänä hyödyllisyysmallihakemus, tehdään kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimii rekisteriviranomaisena. Hakemus voidaan 8 a luvussa tarkoitetussa tapauksessa tehdä myös toisen maan patenttiviranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle. (8.12.1995/1396)
Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävistä kuvista. Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Jos keksintö koskee biologista materiaalia tai keksintöä toteutettaessa on käytettävä biologista materiaalia, sovelletaan patenttilain 8 a §:ää ja 22 §:n 6 ja 8 momenttia.
Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Jos hyödyllisyysmallioikeutta hakee joku muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.
7 § Keksinnön selitys ja suojavaatimus on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassaolevan kielilainsäädännön mukaan. Milloin suojavaatimus on laadittava vain toisella kotimaisella kielellä, rekisteriviranomaisen on huolehdittava suojavaatimuksen kääntämisestä toiselle näistä kielistä ennen kuin hyödyllisyysmalli rekisteröidään. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu. Jos hakija on ulkomaalainen, keksinnön selitys on laadittava suomeksi ja suojavaatimus suomeksi ja ruotsiksi. Jokaisella on kuitenkin oikeus laatia keksinnön selitys ja suojavaatimus sekä suomeksi että ruotsiksi.
Hakijan on suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu. (7.11.2008/700)
7 a § (7.11.2008/700) Rekisteriviranomainen antaa tekemispäivän hyödyllisyysmallihakemukselle, jos: 1) hakemuksesta ilmenee, että se on hyödyllisyysmallihakemus; 2) hakemuksessa on tiedot hakijasta tai viranomainen voi tavoittaa hänet; ja 3) hakemuksen yhteydessä annetut asiakirjat sisältävät sellaista, mikä on katsottava selitykseksi tai kuvaksi, tai hakemuksessa on viittaus aikaisemmin tehtyyn patentti- tai hyödyllisyysmallihakemukseen ja hakija on antanut tiedot patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä, hakemusnumerosta sekä patentti- tai rekisteriviranomaisesta, jolle hakemus on tehty.
Jos hakija ei ole noudattanut 1 momentin säännöksiä tekemispäivän saamiseksi, annetaan hakijalle kehotus korjata puutteet rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa. Jos hakija ei ole korjannut puutteita määräajassa tai hakijaa ei ole voitu tavoittaa kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä, ei hakemusta katsota tehdyksi.
Jos hakija on korjannut 2 momentissa annetussa määräajassa kaikki hakemuksessa olleet puutteet tekemispäivän saamiseksi, tulee tekemispäiväksi se päivä, jolloin kaikki puutteet on korjattu.
7 b § (7.11.2008/700) Jos hakemus, joka on tehty 7 a §:n mukaisesti, on puutteellinen ja rekisteriviranomainen
havaitsee, että hakemuksen selityksestä tai kuvista puuttuu osa tai osia, joihin selityksessä tai suojavaatimuksissa viitataan, annetaan hakijalle kehotus täydentää hakemustaan rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa. Jos puuttuvat osat toimitetaan annetussa määräajassa, tulee tekemispäiväksi se päivä, jolloin kaikki puutteet on korjattu, jollei 2 ja 3 momentista muuta johdu.
Jos 1 momentin mukaiset jälkeenpäin toimitetut osat peruutetaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun ne on toimitettu, tulee tekemispäiväksi alkuperäinen tekemispäivä.
Jos puuttuvat osat toimitetaan 1 momentin mukaisesti ja aikaisemmasta hakemuksesta pyydetään etuoikeutta ja siitä ilmenevät puuttuvat osat kokonaisuudessaan, tulee tekemispäiväksi alkuperäinen tekemispäivä, jos hakija sitä pyytää ja toimittaa jäljennöksen etuoikeuden perustana olevasta hakemuksesta 1 momentin mukaisessa määräajassa.
8 § Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva vireillä oleva patenttihakemus tai vireillä oleva eurooppapatenttia koskeva hakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin patenttihakemus tai eurooppapatenttia koskeva hakemus. Muuntamista ei kuitenkaan voida tehdä enää sen jälkeen, kun kymmenen vuotta on kulunut siitä päivästä, jona patenttihakemus tai eurooppapatenttia koskeva hakemus katsotaan tehdyksi. Tällaista hyödyllisyysmallihakemusta tehtäessä on muutoin noudatettava mitä hyödyllisyysmallihakemuksen tekemisestä säädetään.
Patenttihakemus jää vireille, kun se muunnetaan hyödyllisyysmallihakemukseksi, ellei hakija erikseen peruuta patenttihakemusta.
Muunnettaessa 1 momentin mukainen patenttihakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi hakijan on samalla tai viimeistään rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa suoritettava erääntyneet uudistamismaksut. Jos uudistamismaksuja ei suoriteta määräajassa, hakemus jätetään sillensä. (7.11.2008/700)
8 a § (22.12.1995/1696) Jos Euroopan patenttisopimuksen mukaista eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei se määräajassa ole saapunut Euroopan patenttivirastoon hakemuksen vastaanottaneelta Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion kansalliselta rekisteriviranomaiselta, se on hakijan pyynnöstä muunnettava hyödyllisyysmallihakemukseksi edellyttäen, että: 1) pyyntö on tehty eurooppapatenttia koskevan hakemuksen vastaanottaneelle Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion kansalliselle rekisteriviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan patenttivirasto on ilmoittanut hakijalle, että hakemus katsotaan peruutetuksi; 2) pyyntö saapuu rekisteriviranomaiselle 20 kuukauden kuluessa hakemuksen tekemispäivästä tai etuoikeutta pyydettäessä siitä päivästä, josta etuoikeutta pyydetään; ja 3) hakija suorittaa säädetyn hakemusmaksun ja antaa hyödyllisyysmallihakemuksesta 7 §:n mukaisen käännöksen määräajassa.
Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei hakemuksen käännöstä sen käsittelykielellä ole annettu Euroopan patenttivirastolle säädetyssä määräajassa, se voidaan hakijan pyynnöstä muuntaa kansalliseksi hyödyllisyysmallihakemukseksi noudattaen mitä Euroopan patenttisopimuksen 135 artiklassa määrätään. Hakijan on lisäksi suoritettava rekisteriviranomaiselle säädetty rekisteröintimaksu ja annettava hyödyllisyysmallihakemuksesta 7 §:n mukainen käännös määräajassa. (7.11.2008/700)
Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hyödyllisyysmallihakemus täyttää Euroopan patenttisopimuksen ja sen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa koskevat vaatimukset, se on näiltä osin hyväksyttävä.
9 § (8.12.1995/1396) Samassa hakemuksessa ei saa hakea hyödyllisyysmallioikeutta kahteen tai useampaan toisistaan riippumattomaan keksintöön.
Hyödyllisyysmallihakemus voidaan hakijan pyynnöstä jakaa, jolloin uusi hakemus on katsottava tehdyksi samanaikaisesti kuin alkuperäinen hakemus.
10 § Hyödyllisyysmallioikeuden hakijalla ja haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä hakemusta ja rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevissa asioissa.
Jos hyödyllisyysmallihakemusta tai rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevaa päätöstä ei ole saatu annettua tiedoksi hakijalle, haltijalle tai mitätöintivaatimuksen tekijälle tämän ilmoittamaan osoitteeseen, tiedoksianto voi tapahtua kuuluttamalla asiasta Patentti- ja rekisterihallituksen toimittamassa hyödyllisyysmallilehdessä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun edellä mainitut toimenpiteet on suoritettu. (7.11.2008/700)
11 § Hyödyllisyysmallihakemusta ei saa muuttaa siten, että hyödyllisyysmallioikeus tulisi koskemaan jotakin, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta.
12 § Rekisteriviranomainen tarkastaa, että hakemus täyttää 1 §:n 2 ja 3 momentin sekä 6-11 §:n vaatimukset. (7.11.2008/700)
Rekisteriviranomainen luokittelee hakemuksen.
Hakija tai, sen jälkeen kun hyödyllisyysmalli on merkitty rekisteriin tai tullut 18 §:n mukaan julkiseksi, kuka tahansa voi kirjallisesti pyytää rekisteriviranomaiselta tutkimusta sen arvioimiseksi, täyttääkö hyödyllisyysmalli tai hyödyllisyysmallihakemuksen kohteena oleva keksintö 2 §:n 1 momentin vaatimukset. Tutkimuksesta on suoritettava vahvistettu maksu. (8.12.1995/1396)
13 § Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai viranomainen havaitsee olevan muita esteitä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille, hakijaa on välipäätöksessä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.
Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.
Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa vahvistetun uudellenkäsittelymaksun. Uudelleen käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain kerran.
14 § Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hyödyllisyysmallin rekisteröinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.
15 § Jos joku väittää rekisteriviranomaiselle, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä, viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa uhalla, että väite jätetään huomioon ottamatta.
Jos tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta keksintöön, hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
16 § Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Samalla hänen on suoritettava uusi rekisteröintimaksu.
Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hylätä, hyväksyä eikä peruuttaa.
17 § Jos hakemus täyttää 1 §:n 2—4 momentin ja 6—11 §:n vaatimukset, hyödyllisyysmalli merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin. Rekisteröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annettava rekisteröintitodistus.
Kun hyödyllisyysmallihakemus on tullut julkiseksi, rekisteriviranomaisen tulee julkaista hakemuksesta suojavaatimusjulkaisu sekä suomeksi että ruotsiksi. Suojavaatimusjulkaisu julkaistaan sähköisessä muodossa. Suojavaatimusjulkaisun sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. (7.11.2008/700)
18 § (8.12.1995/1396) Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia rekisteröintipäivästä lukien tai viimeistään, kun 15 kuukautta on kulunut päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, taikka jos etuoikeutta on pyydetty, etuoikeuspäivästä.
Hakijan pyynnöstä rekisteröintiä voidaan lykätä enintään 15 kuukautta päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, taikka jos etuoikeutta on pyydetty, etuoikeuspäivästä. Jos hakemus on jätetty sillensä tai hylätty, asiakirjat tulevat julkisiksi vain, jos hakija pyytää hakemuksen ottamista uudelleen käsiteltäväksi tai hakee muutosta päätökseen, jolla hakemus on hylätty. Rekisteröinnin lykkäyksestä on suoritettava vahvistettu maksu.
Hakijan pyynnöstä asiakirjat tulevat julkisiksi aikaisemminkin kuin 1 momentissa säädetään.
3. LUKU: MAHDOLLISUUS VAATIA REKISTERÖINNIN MITÄTTÖMÄKSI JULISTAMISTA
19 § Hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta, jos: 1) rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä 1 §:n 2—4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia; 2) rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä; 3) hyödyllisyysmallioikeus koskee sellaista, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta; 4) patenttihakemusta hyödyllisyysmallihakemukseksi muunnettaessa ei ole noudatettu 8 tai 8 a §:ssä säädettyjä vaatimuksia; tai 5) suojavaatimusta on laajennettu hyödyllisyysmallioikeuden rekisteröinnin jälkeen.
Rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen voi tehdä kuka hyvänsä. Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti ja siinä tulee esiintuoda ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän on suoritettava vahvistettu maksu. Jollei maksua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi. (7.11.2008/700)
20 § Rekisteriviranomaisen on tiedotettava 19 §:n nojalla tehdystä mitätöintivaatimuksesta hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle ja varattava hänelle tilaisuus antaa lausumansa määräajan kuluessa. Jos haltija esittää rekisteröinnin suoja-alan rajoittamista, hänen tulee toimittaa rekisteriviranomaiselle uusi suojavaatimus saman määräajan kuluessa.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija vastustaa vaatimusta, rekisteriviranomaisen on tutkittava esitetty mitätöintivaatimus. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija toimittaa uuden suojavaatimuksen, rekisteriviranomaisen on tutkittava mitätöintivaatimus toimitetun uuden suojavaatimuksen pohjalta.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija ei annetun määräajan kuluessa vastusta mitätöintivaatimusta, rekisteröinti julistetaan kokonaan mitättömäksi. (7.11.2008/700)
21 § Rekisteriviranomaisen on julistettava hyödyllisyysmallin rekisteröinti mitättömäksi, jos siihen on 19 §:n 1 momentissa säädetty peruste. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on toimittanut uuden suojavaatimuksen, se on mitätöinnin kohteena.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimittaman uuden suojavaatimuksen osalta ei ole olemassa mitään 19 §:n 1 momentissa säädettyä mitätöintiperustetta, rekisteröinti tulee pysyttää voimassa uuden suojavaatimuksen mukaisena. Rekisteriviranomaisen tulee tällöin julkaista uusi suojavaatimusjulkaisu.
Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, päätöksestä on kuulutettava sen saatua lainvoiman. (7.11.2008/700)
4. LUKU: MUUTOKSENHAKU
22 § Hyödyllisyysmalli rekisteröintiä tai mitättömäksijulistamisvaatimusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija tai hyödyllisyysmallioikeuden haltija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle kielteinen. Se, joka on esittänyt vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi, voi hakea muutosta päätökseen, jolla vaatimus on hylätty.
Päätökseen, jolla 13 §:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi on hylätty tai 16 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hylätty, vaatimuksen tekijä voi hakea muutosta.
(7.11.2008/700) Hakija tai haltija voi hakea muutosta rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen, jolla 26 a §:n 1—3 momentissa tarkoitettu esitys on hylätty tai jätetty tutkittavaksi ottamatta.
(7.11.2008/700) Haltija voi hakea muutosta 33 §:n 1 momentin mukaiseen rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen, jos se on hänelle kielteinen.
23 § (26.6.1992/580) Muutosta rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan valittamalla Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakuntaan. Valitusmenettelystä ja asian käsittelystä valituslautakunnassa säädetään erikseen.
5. LUKU: SUOJAN LAAJUUS JA VOIMASSAOLOAIKA SEKÄ OIKEUKSIEN ENNALLEEN PALAUTTAMINEN
24 § Suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.
25 § (8.12.1995/1396) Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä ja se voidaan hakemuksesta uudistaa kahdesti, ensin neljäksi ja sitten kahdeksi vuodeksi. (7.11.2008/700)
26 § Rekisteröinnin uudistamismaksu erääntyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin rekisteröintikausi päättyy. Uudistamismaksun voi suorittaa kuuden kuukauden kuluessa eräpäivästä. Kuluvan rekisteröintikauden jälkeen uudistamismaksu on suoritettava vahvistettuine korotuksineen. Uudistamismaksua ei saa suorittaa aikaisemmin kuin vuotta ennen eräpäivää. (7.11.2008/700)
Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.
26 a § (7.11.2008/700) Jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija tai haltija on kärsinyt oikeudenmenetyksen siksi, ettei hän ole suorittanut toimenpidettä rekisteriviranomaisessa tässä laissa tai sen nojalla säädetyssä määräajassa, mutta on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen ja suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, rekisteriviranomaisen on katsottava toimenpide suoritetuksi määräajassa. Hyödyllisyysmallioikeuden hakijan tai haltijan on tehtävä rekisteriviranomaiselle asiaa koskeva kirjallinen esitys edellä säädetyssä määräajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.
Jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija on kärsinyt oikeudenmenetyksen 5 §:n 1 momentissa säädetyn määräajan noudattamisessa, mutta on tehnyt hakemuksen kahden kuukauden kuluessa etuoikeusvuoden päättymisestä, tämän pykälän 1 momentin säännöksiä sovelletaan vain, jos esitys on tehty ja vahvistettu maksu suoritettu samassa kahden kuukauden määräajassa.
Kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu hyödyllisyysmallihakemuksena Suomessa, sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös, jos kysymys on määräajasta, jota olisi ollut noudatettava vastaanottavassa viranomaisessa, kansainvälisessä uutuustutkimusviranomaisessa, kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavassa viranomaisessa tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisessä toimistossa. Laiminlyöty toimenpide on tällöin suoritettava rekisteriviranomaisessa.
Esitystä, joka on tehty 1, 2 tai 3 momentin mukaisesti, ei kuitenkaan saa hylätä tai jättää tutkittavaksi ottamatta ennen kuin hyödyllisyysmallioikeuden hakijalle tai haltijalle on annettu tilaisuus antaa lausumansa asiassa rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa.
26 b § (7.11.2008/700) Jos 26 a §:n 1—3 momentin mukainen esitys on hyväksytty ja sen johdosta jatkokäsittelyyn otetaan julkiseksi tullut hyödyllisyysmallihakemus, joka on jätetty sillensä tai hylätty, taikka rauennut hyödyllisyysmalli katsotaan saatetuksi uudelleen voimaan, on tästä kuulutettava.
6. LUKU: LUOVUTUS SEKÄ KÄYTTÖ- JA PAKKOLUPA
27 § Hyödyllisyysmallioikeus voidaan luovuttaa toiselle.
Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä (käyttölupa), tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, jos siitä on sovittu.
Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.
28 § Milloin hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt toiselle tai sen käyttölupa luovutettu, siitä on pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin. Sama koskee hyödyllisyysmallioikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava rekisteristä.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32 §:n 1 momentissa tarkoitettuun oikeuteen.
Hyödyllisyysmallia koskevassa riita- ja muissa asioissa katsotaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty hyödyllisyysmallirekisteriin.
29 § Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt hänelle tai että hän on saanut hyödyllisyysmalliin käyttöluvan tai panttioikeuden ja jos hän silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei hyödyllisyysmallioikeuden tai hyödyllisyysmallia koskevan muun oikeuden aikaisempi luovutus ole voimassa häntä vastaan, ellei toinen sitä ennen ole pyytänyt saantonsa merkitsemistä hyödyllisyysmallirekisteriin.
30 § Milloin kaksi vuotta on kulunut hyödyllisyysmallin rekisteröinnistä, eikä keksintöä käytetä tai saateta käyttöön Suomessa kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa täällä käyttää keksintöä, saada siihen pakkoluvan, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syytä. (22.12.1995/1696)
Mitä patenttilain 46-50 §:ssä on säädetty pakkoluvasta patentilla suojatun keksinnön hyväksikäyttöön, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.
7. LUKU: HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUDEN LAKKAAMINEN JA HYÖDYLLISYYSMALLIA KOSKEVA ILMOITUSVELVOLLISUUS
31 § Jos hyödyllisyysmalli on rekisteröity muulle kuin 1 §:n mukaan siihen oikeutetulle, tuomioistuimen on hyödyllisyysmalliin oikeutetun kanteesta siirrettävä se hänelle.
Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun hyödyllisyysmalli rekisteröitiin, tai se siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna myöhemmin vireille kuin kolme vuotta hyödyllisyysmallin rekisteröinnin jälkeen.
32 § Jos se, jolta rekisteröinti 31 §:n mukaisesti siirretään, on ollut vilpittömässä mielessä alkaessaan ammattimaisesti käyttää hyödyllisyysmallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä varten olennaisiin toimenpiteisiin, hän saa kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa hyödyllisyysmallin hyväksikäyttöä tai aloittaa aiotun hyväksikäytön pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana, jossa sitä käytetään hyväksi tai jossa se oli tarkoitettu hyväksyttäväksi.
33 § Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä, rekisteriviranomaisen on poistettava hyödyllisyysmalli rekisteristä. Rekisteröinnistä luopuminen tulee voimaan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä. (7.11.2008/700)
Jos hyödyllisyysmallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, hyödyllisyysmallia ei saa haltijan pyynnöstä poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.
34 § Kun hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoimaisella tuomiolla siirretty toiselle, rekisteriviranomaisen on kuulutettava siitä.
35 § Mitä patenttilain 56 §:ssä on säädetty patenttia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.
8. LUKU: VASTUU, KORVAUSVELVOLLISUUS JA TUOMIOISTUINMENETTELY
36 § Jos joku loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.
36 a § (21.7.2006/686) Tuomioistuin voi 36 §:ssä tarkoitettua kannetta käsitellessään hyödyllisyysmallioikeuden haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään hyödyllisyysmallia loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon hyödyllisyysmallin väitetyn loukkaajan, välittäjän ja hyödyllisyysmallioikeuden haltijan oikeudet.
Ennen 36 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista pykälässä tarkoitettu tuomioistuin voi hyödyllisyysmallioikeuden haltijan vaatimuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että hyödyllisyysmallioikeuden haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan hyödyllisyysmallioikeutta, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. Asian käsittelyyn sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa säädetään.
Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.
Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottolain (37/1895) 7 luvun 16 §:ssä tarkoitetun vakuuden, jollei oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:stä muuta johdu. Tämän pykälän 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 36 §:ssä tarkoitettua kannetta nosteta kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta.
Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 36 §:ssä tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.
37 § Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa hyödyllisyysmallioikeutta, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksi käyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan korvausta sovitella.
Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksikäyttämisestä siinä määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.
Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksen perusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus korvaukseen vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on menetetty.
38 § Mitä patenttilain 59 §:ssä on säädetty toimista jatketun loukkauksen estämiseksi, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmalleihin.
38 a § (21.7.2006/686) Tuomioistuin voi hyödyllisyysmallin loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen hyödyllisyysmallioikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu.
Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat. Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.
39 § Joka tahallaan loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena, hyödyllisyysmallirikkomuksesta sakkoon. (21.4.1995/720)
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
40 § Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 35 §:n mukaan on velvollinen, on tuomittava hyödyllisyysmallia koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon. Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
41 § Jos hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella päätöksellä julistettu mitättömäksi, ei rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 36-39 §:ssä säädettyä rangaistusta, korvausta tai muuta seuraamusta voida tuomita. (21.4.1995/720)
Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta koskevassa asiassa väitetään, että rekisteröinti on tämän lain vastainen, tuomioistuin voi vastaajan vaatimuksesta lykätä asian käsittelyn tai ratkaisemisen siihen saakka kunnes rekisteröinnin mitättömäksijulistamista koskeva vaatimus on lopullisesti ratkaistu. Jollei vaatimusta ole esitetty rekisteriviranomaiselle, tuomioistuimen on jutun lykätessään asetettava vastaajalle määräaika, jonka kuluessa tällainen vaatimus on esitettävä.
42 § Sen, joka aikoo nostaa kanteen hyödyllisyysmallioikeuden siirtämisestä tai pakkoluvan myöntämisestä, on siitä ilmoitettava rekisteriviranomaiselle sekä annettava siitä tieto jokaiselle, jolla hyödyllisyysmallirekisterin mukaan on käyttölupa tai panttioikeus hyödyllisyysmallioikeuteen. Jos käyttöluvan haltija aikoo nostaa kanteen hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksesta, hänen on annettava siitä tieto hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu tiedoksiantovelvollisuus katsotaan täytetyksi, kun ilmoitus on kirjattuna lähetyksenä annettu postin kuljetettavaksi hyödyllisyysmallirekisteriin merkityllä osoitteella.
Jos kannetta nostettaessa ei näytetä, että ilmoitus tai tiedoksianto on tapahtunut 1 momentin säädösten mukaisesti, on kantajalle varattava sitä varten tarpeellinen aika. Jos hän laiminlyö tämän ajan, kannetta ei oteta tutkittavaksi.
43 § Helsingin käräjäoikeus on laillinen tuomioistuin asioissa, jotka koskevat: 1) parempaa oikeutta keksintöön, johon hyödyllisyysmallioikeutta on haettu; 2) hyödyllisyysmallioikeuden siirtämistä; 3) pakkoluvan myöntämistä, pakkoluvan ehtojen muuttamista tai 32 §:n 1 momentissa tarkoitetun oikeuden kumoamista; 4) hyödyllisyysmallioikeuden loukkausta ja hyödyllisyysmallia koskevan lmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä; tai 5) 37 §:ssä tarkoitetun korvauksen määräämistä. (7.11.2008/700)
44 § Käsiteltäessä 43 §:ssä tarkoitettuja asioita noudatetaan vastaavasti patenttilain 66 ja 67 §:n säännöksiä.
45 § Tuomioistuimen on lähetettävä rekisteriviranomaiselle jäljennös 43 §:ssä tarkoitetussa asiassa annetusta tuomiosta sekä samalla ilmoitettava, onko tuomio saanut lainvoiman.
8 a LUKU: KANSAINVÄLINEN HAKEMUS (8.12.1995/1396)
45 a § (8.12.1995/1396) Kansainvälisellä hakemuksella tarkoitetaan tässä laissa patenttiyhteistyösopimuksen (SopS 58/80) mukaisesti tehtyä hyödyllisyysmallia koskevaa hakemusta.
Kansainvälinen hakemus tehdään rekisteriviranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle, joka patenttiyhteistyösopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaan on oikeutettu vastaanottamaan tällaisen hakemuksen (vastaanottava viranomainen). Vastaanottavana viranomaisena toimii Suomessa Patentti- ja rekisterihallitus siten kuin asetuksella säädetään. Suomessa tehdystä hyödyllisyysmallia koskevasta kansainvälisestä hakemuksesta hakijan on suoritettava vahvistetut maksut.
Jollei 45 b—45 d tai 45 f §:ssä toisin säädetä, Suomen käsittävän hyödyllisyysmallia koskevan kansainvälisen hakemuksen käsitte-lyyn sovelletaan, mitä patenttilain 3 luvussa säädetään kansainvälisen patenttihakemuksen käsittelystä. (7.11.2008/700)
45 b § (8.12.1995/1396) Hyödyllisyysmallia koskevalla kansainvälisellä hakemuksella, jolle vastaanottava viranomainen on vahvistanut kansainvälisen tekemispäivän, on Suomessa sama vaikutus kuin sanottuna päivänä tehdyllä suomalaisella hyödyllisyysmallihakemuksella. Mitä 2 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä säädetään, koskee kansainvälistä hakemusta vain, jos hakemusta on jatkettu 45 d §:n mukaisesti. (7.11.2008/700)
45 c § (8.12.1995/1396) Hyödyllisyysmallia koskeva kansainvälinen hakemus katsotaan Suomen osalta peruutetuksi patenttiyhteistyösopimuksen 24 artiklan 1 kappaleen i ja ii alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.
45 d § (8.12.1995/1396) Jos hakija haluaa jatkaa hyödyllisyysmallia koskevaa kansainvälistä hakemusta Suomen osalta, hänen on 31 kuukauden kuluessa kansainvälisestä tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, annettava rekisteriviranomaiselle kansainvälisen hakemuksen suomen- tai ruotsinkielinen käännös tai, jos hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, jäljennös hakemuksesta. Hakijan on saman ajan kuluessa suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu rekisteriviranomaiselle.
Jos hakija on suorittanut vahvistetun rekisteröintimaksun 1 momentin mukaisessa määräajassa, hän voi antaa vaadittavan käännöksen tai jäljennöksen kahden kuukauden lisäajan kuluessa edellyttäen, että vahvistettu lisämaksu suoritetaan 1 momentin mukaisen määräajan kuluessa.
Jollei hakemus 1 momentissa mainitussa tapauksessa täytä tämän lain mukaisia edellytyksiä, hakija voi kahden kuukauden kuluessa 1 momentissa mainitusta määräajasta lukien saattaa hakemuksensa patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa ja sisältöä koskevia määräyksiä vastaavaksi. Jollei hakija noudata tämän pykälän säännöksiä, hakemus on katsottava peruutetuksi Suomen osalta. (7.11.2008/700)
45 e § Kumottu. (7.11.2008/700)
45 f § (8.12.1995/1396) Jos kansainvälistä hakemusta on jatkettu 45 d §:n mukaisesti, sovelletaan hakemukseen ja sen käsittelyyn 2 ja 5 luvun säännöksiä, jollei tässä pykälässä tai patenttilain 34—38 §:ssä toisin säädetä. Hakemus voidaan vain hakijan pyynnöstä ottaa käsiteltäväksi ennen tämän lain 45 d §:n 1 momentissa säädetyn määräajan päättymistä.
Edellä 10 §:ssä säädetty velvollisuus, jonka mukaan hakijalla tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, alkaa vasta kun hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi.
Kun 18 kuukautta on kulunut siitä, kun hakemus on tehty, tai, jos etuoikeutta on pyydetty, etuoikeuspäivästä ja hakija on täyttänyt 45 d §:n mukaisen velvollisuutensa antaa hakemuksen käännös tai, milloin hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, hakija on antanut hakemuksen jäljennöksen rekisteriviranomaisille, ovat hakemusta koskevat asiakirjat julkisia jo ennen kuin hakija on jatkanut hakemusta. (7.11.2008/700)
9. LUKU: ERINÄISET SÄÄNNÖKSET
46 § (13.11.1992/1037) Tämän lain mukaan perittävistä maksuista säädetään erikseen.
47 § Tarkemmat säännökset hyödyllisyysmallihakemuksesta, hyödyllisyysmallirekisteristä ja sen pitämisestä sekä rekisteriviranomaisen tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Rekisteriviranomainen voi antaa hyödyllisyysmallihakemusta koskevia tarkempia teknisiä määräyksiä. Määräykset voivat koskea hyödyllisyysmallihakemusta ja sen käsittelyä, rekisteröintiä, muutoksia ja määräaikoja sekä muita näihin verrattavia teknisiä kysymyksiä. (7.11.2008/700)
48 § Mitä patenttilain 75 §:ssä on säädetty keksintöä koskevan oikeuden luovuttamisvelvollisuudesta eräissä tapauksissa ja siitä suoritettavasta korvauksesta, noudatetaan vastaavasti myös hyödyllisyysmallioikeuteen.
Keksinnöistä, joilla on merkitystä maanpuolustukselle, säädetään erikseen. (8.12.1995/1396)
10. LUKU: VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
49 § Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä päivänä.
Ennen lain voimaantuloa tehty hakemus ei ole 5 §:ssä tarkoitetun etuoikeuden perustana.
Patenttihakemusta, joka on tehty tai katsotaan tehdyksi ennen tämän lain voimaantuloa, ei voida 8 §:n mukaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.
Lakimuutos 686/06 tulee voimaan 1. päivänä syyskuuta 2006.
Tämän lain 36 a §:ää sovelletaan myös riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa. Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 38 a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
Lakimuutos 700/2008 tulee voimaan 1. päivänä joulukuuta 2008
1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2008. 2. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin hyödyllisyysmallihakemuksiin ja hakemusten perusteella rekisteröityihin hyödyllisyysmallioikeuksiin sekä hyödyllisyysmallioikeuksiin, jotka on rekisteröity ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain säännöksiä, jollei 3—5 momentista muuta johdu. 3. Tämän lain 7 a ja 7 b §:ää sovelletaan hyödyllisyysmallihakemukseen, joka on tehty tai katsottava tehdyksi tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. 4. Tämän lain 17 §:n 2 momenttia sovelletaan hyödyllisyysmallihakemukseen, joka on tehty tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. 5. Tämän lain 26 §:n 1 momenttia sovelletaan uudistamismaksuun, joka erääntyy tämän lain voimaantulopäivänä tai se jälkeen. 6. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
LAG OM NYTTIGHETSMODELRÄTT
Given i Helsingfors den 10 maj 1991 (800/91)
Ändringar: 580/92, 1037/92,1410/92, 720/95, 1396/95, 1696/95, 686/06 och 701/2008.
1 kap. Allmänna stadganden
1 § Den som har gjort en uppfinning eller den till vilken uppfinnarens rätt har övergått kan efter ansökan erhålla nyttighetsmodellrätt till uppfinningen och därigenom få ensamrätt att yrkesmässigt utnyttja uppfinningen enligt denna lag.
Med uppfinning avses i denna lag en teknisk lösning som kan användas industriellt (8.12.1995/1396
Som uppfinning anses inte enbart
1) en upptäckt, vetenskaplig teori eller matematisk metod,
2) en konstnärlig skapelse,
3) en plan, en regel eller en metod för intellektuell verksamhet, för spel eller för affärsverksamhet eller ett datorprogram, och inte heller
4) framläggande av information.
Nyttighetsmodellrätt kan inte fås för
1) en uppfinning vars utnyttjande skulle strida mot god sed eller allmän ordning,
2) växtsorter eller djurraser och inte heller
3) förfaranden (8.12.1995/1396).
2 § Uppfinningen ska vara ny i förhållande till vad som blivit känt före ingivningsdagen för ansökan om nyttighetsmodellrätt och dessutom tydligt skilja sig från detta. (7.12.2008/700)
Som känt anses allt som har blivit allmänt tillgängligt, vare sig detta skett genom skrift, föredrag eller utnyttjande eller på annat sätt. Likaså anses innehållet i en ansökan om nyttighetsmodellrätt, en patentansökan och en mönsterrättsansökan som före ingivningsdagen för ansökan om nyttighetsmodellrätt gjorts här i landet som känt, om
denna ansökan blir offentlig enligt 18 § i denna lag, 22 § i patentlagen (550/1967) eller 19 § i mönsterrättslagen (221/1971). Bestämmelsen i 1 mom. enligt vilket uppfinningen tydligt ska skilja sig från vad som blivit känt före ingivningsdagen för en ansökan om nyttighetsmodellrätt tillämpas inte i sådana fall. (7.12.2008/700)
3 ja 4 momentti
Vid tillämpningen av 2 mom. ska en publicering enligt artikel 93 i konventionen om meddelande av Europeiska patent (Europeiska patentkonventionen) upprättad i Mu¨nchen den 5 oktober 1973 (FördrS 8/1996), nedan den europeiska patentkonventionen, jämställas med offentligblivandet enligt 22 § i patentlagen av sådana handlingar som gäller ansökan. Det ovan nämnda gäller också publicering enligt artikel 153.3 i den europeiska patentkonventionen, om det europeiska patentverket jämställer en sådan publicering med publicering enligt artikel 93. (7.12.2008/700)
3 § Den ensamrätt som har förvärvats genom registrering av nyttighetsmodell innebär, med de undantag som stadgas nedan, att ingen annan än innehavaren av nyttighetsmodellrätten utan dennes tillstånd får utnyttja uppfinningen genom att tillverka, utbjuda, bringa i omsättning eller använda ett alster som har skyddats genom nyttighetsmodellrätt eller införa eller inneha ett sådant alster för ovan nämnt ändamål.
Ensamrätten innebär även att ingen annan än innehavaren av nyttighetsmodellrätten utan dennes lov får utnyttja uppfinningen genom att erbjuda eller tillhandahålla någon som inte har rätt att utnyttja uppfinningen ett sådant medel för utövande av uppfinningen här i landet som hänför sig till något väsentligt i uppfinningen, om den som erbjuder eller tillhandahåller medlet vet eller med hänsyn till omständigheterna borde ha vetat att medlet är lämpat och avsett att användas vid utövande av uppfinningen. Är medlet en vara som allmänt förekommer i handeln, gäller vad som nu sagts endast om den som erbjuder eller tillhandahåller medlet försöker påverka mottagaren till en handling som kränker den ensamrätt som nämns i 1 mom. Vid tillämpning av stadgandena i detta moment skall den som utnyttjar uppfinningen så som avses i 3 mom. 1 eller 3 punkten inte anses såsom berättigad att utnyttja uppfinningen (8.12.1995/1396).
På begäran av sökanden kan registreringen nsamrätten omfattar inte 1) utnyttjande som inte sker yrkesmässigt, 2) utnyttjande av ett alster som har skyddats genom nyttighetsmodellrätt och som av innehavaren av rättigheten eller med dennes samtycke har bringats i omsättning här i landet (18.12.1992/1410), eller 3) utnyttjande av uppfinningen för experiment som avser själva uppfinningen (8.12.1995/1396).
4 § Vad som i 4 och 5 §§ patentlagen stadgas om yrkesmässigt utnyttjande av en uppfinning eller utnyttjande av en uppfinning på utländskt fartyg, luftfartyg eller annat samfärdsmedel för dess behov gäller i tillämpliga delar uppfinningar som avses i denna lag.
5 § En ansökan om nyttighetsmodellrätt till en uppfinning som inom tolv månader före ingivningsdagen har angetts i en ansökan om patent eller registrering av nyttighetsmodell i Finland eller i en ansökan om patent, uppfinnarcertifikat eller skydd som nyttighetsmodell i en annan stat eller inom ett annat tullområde som anslutit sig till Pariskonventionen för skydd av den industriella äganderätten (FördrS 5/1921) eller avtalet om upprättande av Världshandelsorganisationen (FördrS 5/1995), ska vid tillämpningen av 2 § 1 och 2 mom. samt 4 § anses gjord samtidigt med den tidigare ansökan, om sökanden yrkar detta. Sådan prioritet kan också fås från en tidigare ansökan om skydd, om denna inte avser en stat eller ett tullområde som har anslutit sig till de nämnda konventionerna, och om motsvarande prioritet från finsk ansökan medges där den tidigare ansökan har gjorts och den lagstiftning som gäller där i huvudsak stämmer överens med konventionerna ovan. (7.12.2008/700)
Genom förordning av statsrådet bestäms om framställande av ett yrkande enligt 1 mom. och om bilagorna till yrkandet. (7.12.2008/700)
2 kap. Ansökan om nyttighetsmodellrätt och dess behandling
6 § Ansökan om nyttighetsmodellrätt, nedan modellansökan, görs skriftligen hos patent- och registerstyrelsen, som är registreringsmyndighet. Ansökan kan i det fall som avses i 8 a kap. också göras hos patentmyndigheten i ett annat land eller hos en internationell organisation (8.12.1995/1396).
Ansökan ska innehålla en beskrivning och behövliga bilder av uppfinningen samt exakta uppgifter om vad som ska skyddas (skyddskrav). Genom förordning av statsrådet utfärdas närmare bestämmelser om de bilder som ska fogas till ansökan. Beskrivningen ska vara så tydlig att en fackman med ledning av den kan använda uppfinningen. Om uppfinningen gäller biologiskt material eller om biologiskt material ska användas vid utövandet av uppfinningen, tillämpas 8 a § och 22 § 6 och 8 mom. i patentlagen. (7.12.2008/700)
Ansökan om nyttighetsmodellrätt, nedan modellansökan, görs skriftligen hos patent- och registerstyrelsen som är registreringsmyndighet. I ansökningen skall uppges uppfinnarens namn. Söks nyttighetsmodellrätt av någon annan än uppfinnaren, skall sökanden styrka sin rätt till uppfinningen.
7 § Beskrivningen av uppfinningen och skyddskravet skall avfattas på finska eller svenska enligt den gällande språklagstiftningen. Om skyddskravet har avfattats endast på det ena inhemska språket, skall registreringsmyndigheten se till att det översätts till det andra språket innan nyttighetsmodellen registreras. Sökanden skall betala en fastställd översättningsavgift. Om sökanden är utländsk, skall beskrivningen av uppfinningen
avfattas på finska och skyddskravet på finska och svenska. Varje sökande har dock rätt att avfatta beskrivningen av uppfinningen och skyddskravet på såväl finska som svenska.
Sökanden skall betala en fastställd registreringsavgift. (7.12.2008/700)
7 a § (7.12.2008/700) Registreringsmyndigheten bestämmer en ingivningsdag för en modellansökan, om
1) det av ansökan framgår att den är en modellansökan,
2) i ansökan ingår uppgifter som gör det möjligt för myndigheten att avgöra vem sökanden är och att kontakta sökanden, och
3) de handlingar som getts in i samband med ansökan innehåller sådant som ska anses som en beskrivning eller bild eller i ansökan ingår en hänvisning till en tidigare ingiven ansökan om patent eller modellansökan och sökanden har gett uppgifter om ingivningsdagen för ansökan om patent eller modellansökan, ansökningsnumret samt den patent- eller registreringsmyndighet till vilken ansökan har ingivits.
Har sökanden inte följt bestämmelserna i 1 mom. för att få en ingivningsdag för modellansökan,
uppmanas sökanden att avhjälpa bristerna inom den tid som registreringsmyndigheten utsätter. Har sökanden inte avhjälpt bristerna inom utsatt tid eller har sökanden inte kunnat nås inom två månader från ansökans ankomstdag, anses ansökan inte ingiven.
Har sökanden inom den tid som satts ut enligt 2 mom. avhjälpt alla brister i ansökan för att få en ingivningsdag för ansökan, räknas som ingivningsdag den dag då alla brister har avhjälpts.
7 b § (7.12.2008/700) Är en ansökan som gjorts i enlighet med 7 a § bristfällig och registreringsmyndigheten upptäcker att det i ansökan saknas en eller flera delar av beskrivningen eller bilderna till vilka hänvisas i beskrivningen eller skyddskraven, ska sökanden föreläggas att komplettera sin ansökan inom den tid som registreringsmyndigheten utsätter. Ges de saknade delarna in inom utsatt tid, ska som ingivningsdag för ansökan gälla den dag då samtliga brister åtgärdats, om inte något annat följer av 2 och 3 mom.
Om i 1 mom. avsedda i efterhand inlämnade delar av en ansökan återkallas inom en månad från det att de gavs in, ska den ursprungliga ingivningsdagen för ansökan gälla.
Lämnas saknade delar av en ansökan in i enlighet med 1 mom. och prioritet begärs från en tidigare ansökan och de saknade delarna i sin helhet framgår av den tidigare ansökan, ska den ursprungliga ingivningsdagen gälla, om sökanden yrkar det och inom den tid som utsatts enligt 1 mom. lämnar in en kopia av den ansökan som prioriteten grundar sig på.
8 § (8.12.1995/1396) Modellansökan kan också göras genom att en patentansökan som är anhängig och som avser samma uppfinning eller en anhängig ansökan om europeiskt patent ändras till en modellansökan, varvid denna anses gjord samma dag som patentansökan eller ansökan om europeiskt patent. Ändringen kan dock inte längre göras sedan tio år har förflutit från den dag då patentansökan eller ansökan om
europeiskt patent anses ha gjorts. Då en sådan modellansökan görs ska i övrigt iakttas vad som föreskrivs om sökande av nyttighetsmodellrätt.
En patentansökan förblir anhängig när den ändras till en modellansökan, om sökanden inte särskilt återkallar patentansökan.
När en patentansökan enligt 1 mom. ändras till en modellansökan ska sökanden samtidigt eller senast inom den tid som registreringsmyndigheten bestämmer erlägga förfallna förnyelseavgifter. Om förnyelseavgifterna inte erläggs inom utsatt tid, avskrivs ansökningen. (7.12.2008/700)
8 a §
1 momentti?
Ska europeisk patentansökan anses återkallad därför att en översättning av ansökningen på handläggningsspråket inte har ingivits till det europeiska patentverket inom föreskriven tid, kan ansökningen på sökandens begäran omvandlas till nationell modellansökan med iakttagande av artikel 135 i den europeiska patentkonventionen. Sökanden ska dessutom betala fastställd registreringsavgift till registreringsmyndigheten och inge en översättning av modellansökan enligt 7 § inom utsatt tid. (7.12.2008/700)
muita momentteja???
9 § (8.12.1995/1396) En modellansökan får inte gälla nyttighetsmodellrätt till två eller flera av varandra oberoende uppfinningar.
En modellansökan kan delas på begäran av sökanden, varvid den nya ansökan anses vara gjord samtidigt som den ursprungliga.
10 § En sökande eller innehavare av nyttighetsmodellrätt som inte har sin hemvist i Finland ska ha ett ombud som är bosatt inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet och som har rätt att företräda honom i frågor som gäller modellansökan eller en registrerad nyttighetsmodell. (7.12.2008/700)
Om ett beslut som gäller en modellansökan eller en registrerad nyttighetsmodell inte har kunnat delges sökanden, innehavaren av nyttighetsmodellrätt eller den som yrkat på ogiltigförklaring på den adress denne har uppgett, kan delgivningen ske genom att saken kungörs i Nyttighetsmodelltidningen som ges ut av Patent- och registerstyrelsen. Delgivningen anses ha skett när ovan nämnda åtgärder har vidtagits.(7.12.2008/700)
11 § En modellansökan får inte ändras så att nyttighetsmodellrätten kommer att avse något som inte framgick av den ursprungliga ansökningen.
12 § Registreringsmyndigheten ska granska att ansökningen uppfyller kraven i 1 § 2—4 mom. och i 6—11 §. (7.12.2008/700)
Sökanden, eller vem som helst när nyttighetsmodellen har registrerats eller blivit offentlig enligt 18 §, kan skriftligen be registreringsmyndigheten om en granskning för att bedöma om den uppfinning som är föremål för nyttighetsmodellen eller modellansökan uppfyller förutsättningarna i 2 § 1 mom. För granskningen skall fastställd avgift betalas (8.12.1995/1396).
13 § Har sökanden inte iakttagit vad som stadgas om ansökan eller finner myndigheten att andra hinder finns för registrering av nyttighetsmodellen, skall sökanden föreläggas att inom viss tid avge yttrande eller rätta ansökan.
Underlåter sökanden att inom den utsatta tiden lämna in yttrande eller vidta åtgärder för att avhjälpa en påtalad brist, skall hans ansökan avskrivas. I föreläggandet enligt 1 mom. skall underrättelse om denna påföljd intas. En avskriven ansökan återupptas, om sökanden inom två månader efter utgången av den utsatta tiden begär detta samt lämnar in yttrande eller vidtar åtgärder för att avhjälpa bristen och inom samma tid betalar en fastställd återupptagningsavgift. Återupptagning kan ske endast en gång.
14 § Finns det även efter det sökanden har avgett sitt yttrande hinder för registrering av nyttighetsmodellen och har sökanden haft tillfälle att yttra sig över hindret, skall hans ansökan avslås, om det inte finns anledning att ge honom ett nytt föreläggande.
15 § Påstår någon inför registreringsmyndigheten bättre rätt till uppfinningen än sökanden och anses saken oklar, kan myndigheten förelägga honom att väcka talan vid domstol inom viss tid vid äventyr att påståendet inte beaktas.
Är en tvist om bättre rätt till uppfinningen anhängig vid domstol, kan behandlingen av modellansökningen avbrytas till dess målet har avgjorts slutligt.
16 § Visar någon inför registreringsmyndigheten att han har bättre rätt till uppfinningen än sökanden, skall myndigheten överföra ansökan på honom om han yrkar det. Samtidigt skall han betala en ny registreringsavgift.
Förrän yrkandet om överföring har prövats slutligt får ansökningen inte avskrivas, avslås, bifallas eller återtas.
17 § Uppfyller ansökningen kraven i 1 § 2—4 mom. och 6—11 §, antecknas nyttighetsmodellen i nyttighetsmodellregistret. Registreringen ska kungöras och sökanden ges ett registreringsbevis. (7.12.2008/700)
Efter det att en modellansökan blivit offentlig, ska registreringsmyndigheten ge ut en skyddskravspublikation på finska och svenska. Skyddskravspublikationen ges ut i elektronisk form. Bestämmelser om innehållet i skyddskravspublikationen utfärdas genom förordning av statsrådet. (7.12.2008/700)
18 § (8.12.1995/1396) Ansökningshandlingarna är offentliga från och med registreringsdagen eller senast när 15 månader har förflutit från den dag då ansökan har gjorts eller skall anses ha gjorts, eller om prioritet har begärts, från prioritetsdagen.
På begäran av sökanden kan registreringen skjutas upp med högst 15 månader från den dag då ansökan har gjorts eller skall anses ha gjorts, eller om prioritet har begärts, från prioritetsdagen. Om ansökan har avskrivits eller förkastats, blir handlingarna offentliga endast om sökanden ber att ansökan skall tas upp till ny behandling eller ansöker om ändring av det beslut genom vilket ansökan har förkastats. För uppskov med registreringen skall fastställd avgift betalas. På begäran av sökanden kan handlingarna bli offentliga även tidigare än vad som stadgas i 1 mom.
3 kap. Möjlighet att yrka ogiltigförklaring av registrering
19 § Registreringen av en nyttighetsmodell ska förklaras helt eller delvis ogiltig på grund av ett krav som riktar sig mot den, om
1) den avser en uppfinning som inte uppfyller kraven i 1 § 2—4 mom. och 2 §, 2) den avser en uppfinning som inte är så tydligt angiven att en fackman med ledning därav kan använda den, 3) nyttighetsmodellrätten omfattar något som inte framgick av ansökan när den gjordes, 4) kraven i 8 eller 8 a § inte har iakttagits när patentansökan har ändrats till modellansökan, eller om 5) skyddskravet har utvidgats efter det att nyttighetsmodellrätten har registrerats. (7.12.2008/700)
Var och en kan yrka på att en registrering ska förklaras ogiltig. Yrkandet ska framställas skriftligen hos registreringsmyndigheten och grunderna för yrkandet ska uppges. Den som framställer yrkandet ska betala en fastställd avgift. Betalas avgiften inte, ska yrkandet inte prövas. (7.12.2008/700)
20 § Registreringsmyndigheten ska underrätta innehavaren av nyttighetsmodellrätten om ett yrkande om ogiltigförklaring enligt 19 § och ge honom tillfälle att yttra sig över detta inom en utsatt tid. Om innehavaren föreslår begränsning av registreringens skyddsområde, ska han inom samma tid för registreringsmyndigheten lägga fram ett nytt skyddskrav. (7.12.2008/700)
Motsätter sig innehavaren av nyttighetsmodellrätten yrkandet, ska registreringsmyndighetenpröva yrkandet på ogiltigförklaring. Om innehavaren av nyttighetsmodellrätten lägger fram ett nytt skyddskrav, ska registreringsmyndigheten pröva yrkandet på ogiltigförklaring utgående från det nya skyddskravet. (7.12.2008/700)
Om innehavaren av nyttighetsmodellrätten inte inom en utsatt tid motsätter sig yrkandet på ogiltigförklaring, ogiltigförklaras registreringen i dess helhet. (7.12.2008/700)
21 § Registreringsmyndigheten ska ogiltigförklara registreringen av en nyttighetsmodell, om det finns en grund enligt 19 § 1 mom. för ogiltigförklaring. Om innehavaren av nyttighetsmodellrätten har lagt fram ett nytt skyddskrav gäller ogiltigförklaringen det nya skyddskravet. (7.12.2008/700)
Om det inte föreligger någon grund för ogiltigförklaring enligt 19 § 1 mom. i fråga om det nya skyddskrav som innehavaren av nyttighetsmodellrätten har lagt fram ska registreringen hållas i kraft i enlighet med det nya skyddskravet. Registreringsmyndigheten ska därvid publicera en ny skyddskravspublikation. (7.12.2008/700)
Om registreringen förklaras ogiltig, ska beslutet kungöras sedan det har vunnit laga kraft. (7.12.2008/700)
4 kap. Ändringssökande
22 § Ändring i ett slutligt beslut i ett ärende som gäller registrering eller ogiltigförklaring av en nyttighetsmodell kan sökas av sökanden eller innehavaren av nyttighetsmodellrätten, om beslutet har gått honom emot. Den som har framställt yrkande om ogiltigförklaring av nyttighetsmodellen kan söka ändring i det beslut genom vilket yrkandet har avslagits.
I ett beslut, genom vilket begäran om återupptagning enligt 13 § 3 mom. har avslagits eller yrkande om överföring av ansökan enligt 16 § har bifallits, kan ändring sökas av sökanden. Ändring i ett beslut genom vilket ett yrkande om överföring av ansökan har avslagits kan sökas av den som har framställt yrkandet.
Sökanden eller innehavaren av nyttighetsmodellrätten kan söka ändring i ett slutligt beslut av registreringsmyndigheten genom vilket en framställning som avses i 26 a § 1— 3 mom. har avslagits eller lämnats utan prövning. (7.12.2008/700)
Innehavaren av nyttighetsmodellrätten kan söka ändring i ett slutligt beslut av registreringsmyndigheten enligt 33 § 1 mom., om beslutet har gått honom emot. (7.12.2008/700)
23 § (26.6.1992/580) Ändring i registermyndighetens beslut med stöd av denna lag söks genom besvär hos patent- och registerstyrelsens besvärsnämnd. Om besvärsförfarandet och behandlingen av ärenden i besvärsnämnden stadgas särskilt.
5 kap. Skyddets omfattning och giltighetstid
24 § Nyttighetsmodellskyddets omfattning bestäms av skyddskravet. För tolkning av skyddskravet kan beskrivning och bilder användas.
25 § (8.12.1995/1396) Registreringen av en nyttighetsmodell är i kraft fyra år från ingivningsdagen för modellansökan och kan på ansökan förnyas två gånger, först för fyra år och sedan för två år. (7.12.2008/700)
26 § Avgiften för förnyelse av en registrering förfaller till betalning den sista dagen i den månad då registreringsperioden löper ut. Förnyelseavgiften kan betalas inom sex månader från förfallodagen. Efter utgången av innevarande registreringsperiod ska förnyelseavgiften betalas jämte fastställda förhöjningar. Förnyelseavgiften får inte betalas tidigare än ett år före förfallodagen. (7.12.2008/700)
Förnyelse av registrering skall kungöras.
26 a § (7.12.2008/700) Har en sökande eller innehavare av nyttighetsmodellrätten i ett ärende lidit rättsförlust på grund av att han inte vidtagit en åtgärd hos registreringsmyndigheten inom den tid som föreskrivs i denna lag eller med stöd av den, men har han varit så omsorgsfull som omständigheterna kräver vad gäller iakttagandet av föreskriven tid, och vidtar han åtgärden inom två månader från det förfallet upphörde,
dock senast ett år från fristens utgång, ska registreringsmyndigheten konstatera att åtgärden ska anses vidtagen i rätt tid. Sökanden eller innehavaren av nyttighetsmodellrätten ska inom den tid som föreskrivs ovan för åtgärden hos registreringsmyndigheten göra en skriftlig framställning i ärendet och betala en fastställd avgift.
Har en sökande av nyttighetsmodellrätt lidit rättsförlust på grund av att han inte har iakttagit den frist som anges i 5 § 1 mom., men har gjort en ansökan inom två månader
från det att prioritetsåret löpt ut, tillämpas bestämmelserna i 1 mom. i denna paragraf endast om framställningen gjorts och avgiften
betalats inom den nämnda fristen om två månader.
På en internationell patentansökan som har fullföljts i Finland i form av modellansökan tillämpas 1 och 2 mom. också då det är fråga om en frist som borde ha iakttagits hos den mottagande myndigheten, den internationella nyhetsgranskningsmyndigheten, myndigheten för internationell förberedande patenterbarhetsprövning eller internationella byrån hos Världsorganisationen för den intellektuella äganderätten. Den åtgärd som inte har vidtagits ska i de fall som avses här vidtas hos registreringsmyndigheten.
En framställning som gjorts enligt 1, 2 eller 3 mom. får dock inte avslås eller lämnas utan prövning förrän sökanden eller innehavaren av nyttighetsmodellrätten har getts möjlighet att yttra sig i saken inom en tid som registreringsmyndigheten utsätter.
26 b § (7.12.2008/700) Om en framställning enligt 26 a § 1—3 mom. har bifallits och till följd av detta en modellansökan som blivit offentlig, och lämnats därhän eller avslagits, har tagits upp till fortsatt behandling, eller om en nyttighetsmodellrätt som har upphört anses ha blivit återställd, ska detta kungöras.
6 kap. Överlåtelse samt licens och tvångslicens
27 § En nyttighetsmodellrätt kan överlåtas. Har någon annan getts rätt att yrkesmässigt utnyttja en uppfinning (licens), får han överlåta sin rätt vidare endast om detta har avtalats.
Hänför sig licensen till en rörelse, får den dock överlåtas i samband med rörelsen, om inte något annat har avtalats. I sådana fall svarar överlåtaren alltjämt för att licensvillkoren iakttas.
28 § Har en nyttighetsmodellrätt övergått på någon annan eller en licens för den överlåtits, skall på begäran och mot en fastställd avgift anteckning om detta göras i nyttighetsmodellregistret. Detsamma gäller pantsättning av nyttighetsmodellrätten. Om det visas att en licens eller panträtt som har införts i registret har upphört att gälla, skall anteckningen avföras.
Vad som stadgas i 1 mom. skall på motsvarande sätt tillämpas på en tvångslicens och en rätt som avses i 32 § 1 mom. I tvistemål och andra ärenden som gäller nyttighetsmodell skall den anses som innehavare av nyttighetsmodellrätten som i denna egenskap senast har blivit införd i nyttighetsmodellregistret.
29 § Har någon begärt att anteckning görs i registret om att en nyttighetsmodellrätt har övergått till honom eller att han har förvärvat licens eller panträtt till en nyttighetsmodell, och var han därvid i god tro beträffande sin rätt, är en tidigare överlåtelse av nyttighetsmodellrätten eller av någon annan rätt till modellen inte gällande mot honom, om den andre inte därförinnan hade begärt anteckning i nyttighetsmodellregistret om sitt förvärv.
30 § Om två år har förflutit sedan en nyttighetsmodell registrerades och uppfinningen inte används eller bringas till användning i Finland i skälig utsträckning, kan den som vill använda uppfinningen här få tvångslicens till detta, om godtagbar anledning till underlåtenheten saknas. Vad 46-50 §§ patentlagen stadgar om tvångslicens till utnyttjande av en patentskyddad uppfinning gäller på motsvarande sätt i fråga om en nyttighetsmodellrätt.
7 kap. Upphörande av nyttighetsmodellrätt och uppgiftsskyldighet i fråga om nyttighetsmodell
31 § Har en nyttighetsmodell registrerats för någon annan än den som enligt 1 § är berättigad därtill, skall domstol på talan av den som har rätt till nyttighetsmodellen överföra den på honom.
Talan skall väckas inom ett år från det käranden fick kännedom om registreringen och de övriga omständigheter som talan grundar sig på. Var innehavaren av nyttighetsmodellen i god tro när modellen registrerades eller när den övergick till honom, får talan inte väckas senare än tre år efter registreringen.
32 § Var den som enligt 31 § frånkänns registreringen i god tro när han började använda nyttighetsmodellen yrkesmässigt här i landet eller vidtog väsentliga åtgärder för detta, får han mot skälig ersättning och i övrigt på skäliga villkor fortsätta utnyttjandet av nyttighetsmodellen eller inleda det tilltänkta utnyttjandet med bibehållande av dess allmänna art. Denna rätt har under motsvarande förutsättningar också en licensinnehavare som är antecknad i registret.
Den rätt som avses i 1 mom. kan övergå till en annan endast tillsammans med den rörelse i vilken den utnyttjas eller utnyttjandet har avsetts ske.
33 § Avstår innehavaren av nyttighetsmodellrätten skriftligen hos registreringsmyndigheten från sin rätt, ska registreringsmyndigheten avföra nyttighetsmodellen ur registret. Avförandet ur registret träder i kraft den dag då modellansökan gavs in. (7.12.2008/700)
Har nyttighetsmodellrätten utmätts eller finns panträtt i den antecknad i registret eller är en tvist om överföring av en registrering anhängig, får nyttighetsmodellen på
innehavarens begäran inte avföras ur registret så länge utmätningen eller panträtten består eller tvisten inte har blivit slutligt avgjord.
34 § När registreringen av en nyttighetsmodell genom en lagakraftvunnen dom har överförts på en annan, skall registreringsmyndigheten kungöra detta.
35 § Vad 56 § patentlagen stadgar om uppgiftsskyldighet i fråga om patent gäller på motsvarande sätt för en nyttighetsmodellrätt.
8 kap. Ansvar, ersättningsskyldighet och domstolsförfarande
36 § Gör någon intrång i den ensamrätt som en nyttighetsmodellrätt medför, kan domstolen förbjuda honom att fortsätta eller upprepa handlingen.
36 a § (21.7.2006/686) När domstolen behandlar talan enligt 36 § kan den på yrkande av innehavaren av en nyttighetsmodellrätt vid vite förordna att administratören av en sändare, server eller någon annan sådan anordning eller någon annan tjänstelevererande mellanhand avbryter den användning som påstås göra intrång i en nyttighetsmodellrätt (föreläggande om avbrytande), om det inte kan anses oskäligt med hänsyn till rättigheterna för den person som påstås göra intrång i nyttighetsmodellrätten eller med hänsyn till mellanhänders eller nyttighetsmodellrättsinnehavarens rättigheter.
Innan talan enligt 36 § väcks kan den domstol som avses i paragrafen på yrkande av innehavaren av nyttighetsmodellrätten meddela ett föreläggande om avbrytande, om förutsättningar enligt 1 mom. finns för det och om det är uppenbart att nyttighetsmodellrättsinnehavarens rättigheter annars allvarligt äventyras. Domstolen skall bereda den mot vilken föreläggande begärs och den som påstås göra intrång i en nyttighetsmodellrätt tillfälle att bli hörda. Delgivning till den mot vilken ett föreläggande har sökts kan ske per post, telefax eller elektronisk post. I övrigt tillämpas 8 kap. i rättegångsbalken på behandlingen av ärendet.
Domstolen kan på begäran meddela det föreläggande om avbrytande som avses i 2 mom. interimistiskt utan att höra den som påstås ha gjort intrång, om ärendets brådskande natur nödvändigtvis kräver det. Föreläggandet är i kraft tills något annat bestäms. Den som påstås ha gjort ett intrång skall utan dröjsmål efter att föreläggandet har meddelats beredas tillfälle att bli hörd. När denne har hörts skall domstolen utan dröjsmål besluta om föreläggandet skall vara i kraft eller återkallas.
Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av denna paragraf får inte äventyra tredje mans rätt att sända och ta emot meddelanden. Ett föreläggande om avbrytande träder i kraft när sökanden ställer en sådan säkerhet hos utmätningsmannen som avses i 7 kap. 16 § i utsökningslagen (37/1895), om inget annat följer av 7 kap. 7 § i rättegångsbalken. Ett föreläggande om avbrytande som meddelats med stöd av 2 eller 3
mom. i denna paragraf förfaller om inte talan enligt 36 § väcks inom en månad från det att föreläggandet meddelades.
Den som begärt föreläggande om avbrytande skall ersätta den som meddelats föreläggandet liksom också den som påstås ha gjort intrång för den skada som orsakas av att föreläggandet verkställs samt för kostnaderna i ärendet, om talan enligt 36 § förkastas eller avvisas utan prövning eller om behandlingen av ärendet avskrivs som en följd av att käranden återtagit talan eller uteblivit från rätten. Samma gäller om föreläggandet om avbrytande återkallas med stöd av 3 mom. eller förfaller med stöd av 4 mom. När en talan om ersättning av skada och kostnader väcks skall 7 kap. 12 § i rättegångsbalken iakttas.
37 § Den som uppsåtligen eller av oaktsamhet gör intrång i en nyttighetsmodellrätt, nedan modellintrång, är skyldig att betala skälig ersättning för utnyttjandet av uppfinningen samt ersättning för den ytterligare skada som intrånget medfört. Är oaktsamheten ringa, kan skadeståndet jämkas.
Gör någon modellintrång utan uppsåt eller oaktsamhet, är han skyldig att betala ersättning för utnyttjandet av uppfinningen om och i den mån det anses skäligt. Talan om ersättning för modellintrång kan endast avse en skada som har uppstått under de fem senaste åren innan talan väcktes. För en skada i fråga om vilken talan inte har väckts inom denna tid är rätten till ersättning förverkad.
38 § Vad 59 § patentlagen stadgar om åtgärder för förebyggande av fortsatt intrång gäller på motsvarande sätt för nyttighetsmodellrätter.
38 a § (21.7.2006/686) Domstolen kan i ett tvistemål som gäller intrång i en nyttighetsmodellrätt på yrkande av käranden ålägga svaranden att ersätta käranden för de kostnader denne har av att vidta lämpliga åtgärder för att sprida information om en lagakraftvunnen dom i vilken svaranden har konstaterats ha gjort intrång i en nyttighetsmodellrätt. Ett åläggande får inte ges om spridningen av informationen har begränsats i någon annan lag. Vid prövningen av om ett åläggande skall ges och om dess innehåll skall domstolen beakta den allmänna betydelsen av offentliggörandet, intrångets art och omfattning, de kostnader som offentliggörandet medför och andra motsvarande omständigheter.
Domstolen fastställer ett maximibelopp för de skäliga kostnader för offentliggörande som svaranden skall ersätta. Käranden har inte rätt till ersättning om uppgifter om domen inte har offentliggjorts inom en av domstolen utsatt tid räknat från den tidpunkt då den lagakraftvunna domen gavs.
39 § Den som uppsåtligen gör intrång i den ensamrätt som en nyttighetsmodell medför skall, om inte gärningen skall bestraffas som ett brott mot industriell rättighet enligt 49 kap. 2 § strafflagen, för nyttighetsmodellförseelse dömas till böter (21.4.1995/720).
Allmän åklagare får inte åtala brott enligt 1 mom., om inte målsäganden har anmält brottet till åtal.
40 § Den som uppsåtligen eller av oaktsamhet som inte är ringa underlåter att fullgöra vad som åligger honom enligt 35 § skall för försummelse av uppgiftsskyldighet i fråga om nyttighetsmodell dömas till böter.
Till samma straff skall också dömas den som i de fall som avses i nämnda paragraf lämnar felaktig upplysning, om för gärningen inte stadgas straff i strafflagen. Allmän åklagare får inte åtala brott som avses i denna paragraf, om inte målsäganden har anmält brottet till åtal.
41 § Har en registrering av nyttighetsmodell förklarats ogiltig genom ett laga kraft vunnet beslut, kan straff, ersättning eller annan påföljd enligt 49 kap. 2 § strafflagen eller 36-39 §§ i denna lag inte dömas ut (21.4.1995/720).
Framställs i ett mål om intrång i nyttighetsmodellrätt invändning om att registreringen strider mot denna lag, kan domstolen på svarandens yrkande skjuta upp ärendets handläggning eller avgörande till dess yrkandet om att registreringen skall förklaras ogiltig har blivit slutligt avgjort. Har yrkande inte framställts hos registreringsmyndigheten, skall domstolen då målet skjuts upp förelägga svaranden en viss tid inom vilken ett sådant yrkande skall framställas.
42 § Den som vill väcka talan om överföring av nyttighetsmodellrätt eller meddelande av tvångslicens skall anmäla detta till registreringsmyndigheten samt underrätta alla som enligt nyttighetsmodellregistret har licens till eller panträtt i nyttighetsmodellen därom. Vill en licensinnehavare väcka talan om modellintrång, skall han meddela rättighetens innehavare detta.
Uppgiftsskyldigheten enligt 1 mom. anses fullgjord, när underrättelse i rekommenderad försändelse har postats under den adress som antecknats i nyttighetsmodellregistret. Kan det när talan väcks inte visas att anmälan eller underrättelse har skett enligt 1 mom., skall käranden ges nödvändig tid till detta. Försitter han denna tid, skall hans talan avvisas.
43 § Helsingfors tingsrätt är laga domstol i mål som gäller 1) bättre rätt till en uppfinning till vilken nyttighetsmodellrätt har sökts, 2) överföring av nyttighetsmodellrätt, 3) meddelande av tvångslicens, ändring av villkoren för tvångslicens eller upphävande av rätt som avses i 32 § 1 mom., 4) intrång i nyttighetsmodellrätt och försummelse av uppgiftsskyldighet i fråga om nyttighetsmodell, eller 5) bestämmande av ersättning enligt 37 §. (7.12.2008/700)
44 § Vid behandling av mål som avses i 43 § tillämpas 66 och 67 §§ patentlagen på motsvarande sätt.
45 § Domstolen skall till registreringsmyndigheten sända en avskrift av sin dom i ett mål som avses i 43 § och samtidigt uppge om domen har vunnit laga kraft.
8 a kap. Internationell ansökan
(8.12.1995/1396)
45 a § (8.12.1995/1396) Med internationell ansökan avses en ansökan om nyttighetsmodell som gjorts enligt konventionen om patentsamarbete (FördrS 58/80).
En internationell ansökan görs hos en registreringsmyndighet eller en internationell organisation som enligt konventionen om patentsamarbete och tillämpningsföreskrifterna till den är behörig att ta emot en sådan ansökan (mottagande myndighet). Mottagande myndighet i Finland är patent- och registerstyrelsen enligt vad som stadgas genom förordning. För en internationell ansökan om nyttighetsmodell som görs i Finland skall sökanden erlägga fastställda avgifter.
Om inte något annat bestäms i 45 b—45 d eller 45 f §, tillämpas på behandlingen av en internationell ansökan om nyttighetsmodellrätt som omfattar Finland vad som i 3 kap. i patentlagen föreskrivs om behandlingen av en internationell patentansökan. (7.12.2008/700)
45 b § (8.12.1995/1396) En internationell ansökan om nyttighetsmodellrätt, för vilken den mottagande myndigheten har fastställt en internationell ingivningsdag, har i Finland samma verkan som en finsk modellansökan som gjorts nämnda dag. Vad som i 2 § 2 mom. andra meningen föreskrivs ska dock gälla en internationell ansökan endast om denna fullföljts enligt 45 d §. (7.12.2008/700)
45 c § (8.12.1995/1396) En internationell ansökan om nyttighetsmodell skall anses återkallad för Finlands del i de fall som åsyftas i artikel 24 stycke 1 underpunkterna i och ii i konventionen om patentsamarbete.
45 d § (8.12.1995/1396) Vill sökanden fullfölja en internationell ansökan om nyttighetsmodellrätt för Finlands del, ska han inom 31 månader från den internationella ingivningsdagen eller, om prioritet yrkas, den dag från vilken prioriteten begärs, till registreringsmyndigheten ge in en översättning av den internationella ansökan till finska eller svenska eller, om ansökan är avfattad på finska eller svenska, en kopia av ansökan. Sökanden ska inom samma tid betala fastställd registreringsavgift till registreringsmyndigheten.
Har sökanden betalt fastställd registreringsavgift inom den tidsfrist som anges i 1 mom., kan han ge in den översättning eller kopia som krävs inom en ytterligare frist om två månader, förutsatt att en fastställd tillläggsavgift erläggs inom den frist som anges i 1 mom.
Fyller inte ansökan i det fall som nämns i 1 mom. förutsättningarna enligt denna lag, kan sökanden inom två månader från den tidsfrist som nämns i 1 mom. anpassa sin ansökan till bestämmelserna om ansökans form och innehåll i tillämpningsföreskrifterna till konventionen om patentsamarbete. Iakttar sökanden inte bestämmelserna i denna paragraf, ska ansökan anses återkallad för Finlands del. (7.12.2008/700)
45 e § Upphävd. (7.12.2008/700)
45 f § (8.12.1995/1396) Har en internationell ansökan fullföljts enligt 45 d §, ska i fråga om ansökan och behandlingen av den tillämpas bestämmelserna i 2 och 5 kap., om inte något annat föreskrivs i denna paragraf eller i 34—38 § i patentlagen. Ansökan kan endast på framställning av sökanden upptas till prövning före utgången av den frist som anges i 45 d § 1 mom. i denna lag. (7.12.2008/700)
Den i 10 § föreskrivna skyldigheten för sökanden att ha ett ombud som är bosatt inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet inträder först då ansökan kan upptas till prövning. (7.12.2008/700)
När 18 månader har förflutit sedan ansökan har gjorts eller, om prioritet har begärts, sedan prioritetsdagen, och sökanden har fyllt sina skyldigheter enligt 45 d § att ge in en översättning av ansökan eller, när ansökan har gjorts på finska eller svenska, sökanden har lämnat in en kopia av ansökan till registreringsmyndigheten, är de handlingar som gäller ansökan offentliga redan innan sökanden har fullföljt ansökan. (7.12.2008/700)
9 kap. Särskilda stadganden
46 § (13.11.1992/1037) De avgifter som avses i denna lag fastställs genom förordning.
47 § Genom förordning av statsrådet utfärdas närmare bestämmelser om modellansökan, om nyttighetsmodellregistret och dess förande samt om registreringsmyndighetens uppgifter. Registreringsmyndigheten kan utfärda mer detaljerade tekniska föreskrifter om modellansökan. Föreskrifterna kan gälla modellansökningarna och deras handläggning och registrering samt ändringarna av och fristerna för dem samt andra tekniska detaljer som kan jämställas med dessa. (7.12.2008/700)
48 § Vad 75 § patentlagen stadgar om skyldighet att avstå från rätten till en uppfinning i vissa fall och om ersättning för detta gäller på motsvarande sätt för nyttighetsmodellrätter.
Om uppfinningar som är av betydelse för landets försvar stadgas särskilt (8.12.1995/1396).
10 kap. Ikraftträdelse- och övergångsstadganden
49 § Denna lag träder i kraft den dag som fastställs genom förordning.
En ansökan som gjorts innan lagen har trätt i kraft kan inte utgöra grund för sådan prioritet som nämns i 5 §. En patentansökan som har gjorts eller anses ha gjorts innan lagen har trätt i kraft enligt 8 § kan inte ändras till en ansökan om nyttighetsmodell.
Lagändring 686/06 träder i kraft den 1 september 2006. Denna lags 36 a § tillämpas också på tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande. På tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande tillämpas i stället för 38 a § i denna lag de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.
Lagändring 700/08 träder i kraft den 1 december 2008. 1. Denna lag träder i kraft den 1 december 2008. 2. På de modellansökningar som är anhängiga då denna lag träder i kraft och på de nyttighetsmodellrätter som registrerats med anledning av ansökningarna samt på de nyttighetsmodellrätter som har registrerats innan denna lag träder i kraft tillämpas bestämmelserna i denna lag, om inte något annat följer av 3—5 mom. 3. Bestämmelserna i 7 a och 7 b § tillämpas på modellansökningar som har ingivits eller anses ha blivit ingivna den dag då lagen träder i kraft eller därefter. 4. Bestämmelserna i 17 § 2 mom. tillämpas på de modellansökningar som har ingivits den dag då lagen träder i kraft eller därefter. 5. Bestämmelserna i 26 § 1 mom. tillämpas på förnyelseavgifter som förfaller till betalning den dag då lagen träder i kraft eller därefter. 6. Åtgärder som verkställigheten av lagen förutsätter får vidtas innan lagen träder i kraft.