À propos de la propriété intellectuelle Formation en propriété intellectuelle Respect de la propriété intellectuelle Sensibilisation à la propriété intellectuelle La propriété intellectuelle pour… Propriété intellectuelle et… Propriété intellectuelle et… Information relative aux brevets et à la technologie Information en matière de marques Information en matière de dessins et modèles industriels Information en matière d’indications géographiques Information en matière de protection des obtentions végétales (UPOV) Lois, traités et jugements dans le domaine de la propriété intellectuelle Ressources relatives à la propriété intellectuelle Rapports sur la propriété intellectuelle Protection des brevets Protection des marques Protection des dessins et modèles industriels Protection des indications géographiques Protection des obtentions végétales (UPOV) Règlement extrajudiciaire des litiges Solutions opérationnelles à l’intention des offices de propriété intellectuelle Paiement de services de propriété intellectuelle Décisions et négociations Coopération en matière de développement Appui à l’innovation Partenariats public-privé Outils et services en matière d’intelligence artificielle L’Organisation Travailler avec nous Responsabilité Brevets Marques Dessins et modèles industriels Indications géographiques Droit d’auteur Secrets d’affaires Académie de l’OMPI Ateliers et séminaires Application des droits de propriété intellectuelle WIPO ALERT Sensibilisation Journée mondiale de la propriété intellectuelle Magazine de l’OMPI Études de cas et exemples de réussite Actualités dans le domaine de la propriété intellectuelle Prix de l’OMPI Entreprises Universités Peuples autochtones Instances judiciaires Ressources génétiques, savoirs traditionnels et expressions culturelles traditionnelles Économie Financement Actifs incorporels Égalité des genres Santé mondiale Changement climatique Politique en matière de concurrence Objectifs de développement durable Technologies de pointe Applications mobiles Sport Tourisme PATENTSCOPE Analyse de brevets Classification internationale des brevets Programme ARDI – Recherche pour l’innovation Programme ASPI – Information spécialisée en matière de brevets Base de données mondiale sur les marques Madrid Monitor Base de données Article 6ter Express Classification de Nice Classification de Vienne Base de données mondiale sur les dessins et modèles Bulletin des dessins et modèles internationaux Base de données Hague Express Classification de Locarno Base de données Lisbon Express Base de données mondiale sur les marques relative aux indications géographiques Base de données PLUTO sur les variétés végétales Base de données GENIE Traités administrés par l’OMPI WIPO Lex – lois, traités et jugements en matière de propriété intellectuelle Normes de l’OMPI Statistiques de propriété intellectuelle WIPO Pearl (Terminologie) Publications de l’OMPI Profils nationaux Centre de connaissances de l’OMPI Série de rapports de l’OMPI consacrés aux tendances technologiques Indice mondial de l’innovation Rapport sur la propriété intellectuelle dans le monde PCT – Le système international des brevets ePCT Budapest – Le système international de dépôt des micro-organismes Madrid – Le système international des marques eMadrid Article 6ter (armoiries, drapeaux, emblèmes nationaux) La Haye – Le système international des dessins et modèles industriels eHague Lisbonne – Le système d’enregistrement international des indications géographiques eLisbon UPOV PRISMA UPOV e-PVP Administration UPOV e-PVP DUS Exchange Médiation Arbitrage Procédure d’expertise Litiges relatifs aux noms de domaine Accès centralisé aux résultats de la recherche et de l’examen (WIPO CASE) Service d’accès numérique aux documents de priorité (DAS) WIPO Pay Compte courant auprès de l’OMPI Assemblées de l’OMPI Comités permanents Calendrier des réunions WIPO Webcast Documents officiels de l’OMPI Plan d’action de l’OMPI pour le développement Assistance technique Institutions de formation en matière de propriété intellectuelle Mesures d’appui concernant la COVID-19 Stratégies nationales de propriété intellectuelle Assistance en matière d’élaboration des politiques et de formulation de la législation Pôle de coopération Centres d’appui à la technologie et à l’innovation (CATI) Transfert de technologie Programme d’aide aux inventeurs WIPO GREEN Initiative PAT-INFORMED de l’OMPI Consortium pour des livres accessibles L’OMPI pour les créateurs WIPO Translate Speech-to-Text Assistant de classification États membres Observateurs Directeur général Activités par unité administrative Bureaux extérieurs Avis de vacance d’emploi Achats Résultats et budget Rapports financiers Audit et supervision
Arabic English Spanish French Russian Chinese
Lois Traités Jugements Recherche par ressort juridique

Loi sur les noms commerciaux (loi n° 128/1979 du 2 février 1979), Finlande

Retour
Texte remplacé  Accéder à la dernière version dans WIPO Lex
Détails Détails Année de version 1979 Dates Entrée en vigueur: 1 mars 1979 Adopté/e: 2 février 1979 Type de texte Principales lois de propriété intellectuelle Sujet Marques, Noms commerciaux, Mise en application des droits, Organe de réglementation de la PI Notes La notification présentée par la Finlande à l’OMC au titre de l’article 63.2 de l’Accord sur les ADPIC indique ce qui suit :
'La Loi contient des dispositions concernant le droit exclusif aux noms commerciaux'.

Documents disponibles

Texte(s) principal(aux) Textes connexe(s)
Texte(s) princip(al)(aux) Texte(s) princip(al)(aux) Finnois Toiminimilaki (2.2.1979/128)        
 Yr 116 Toiminimilaki 2.2.1979/128 Ks. A liiketunnuksesta 17.6.1970/411 L 9.3.1990/233 - HE:210/89; L 28.12.1990/1279 - HE:242/89; L 10.12.1993/1123 - HE:246/1993; L 28.11.1994/1076 - HE:16/1994; L 22.12.1994/1302 - HE:229/1994, Neuvoston asetus (ETY) N:o 2137/85; EYVL N:o L 199, 31.7.1985, s. 1.

Annettu Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 1979

Toiminimilaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleiset säännökset.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.

Osakeyhtiö ja osuuskunta saavat harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä

aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös

muuta tunnusta (toissijainen tunnus).

Mitä tässä laissa säädetään toiminimestä, koskee myös aputoiminimeä. Tämän lain 2 §:n 3

momentin sekä 3­6, 18, 22­24 ja 27­29 §:n toiminimeä koskevia säännöksiä sovelletaan

vastaavasti myös toissijaiseen tunnukseen.

Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi.

Toissijaiseen tunnukseen voidaan saada yksinoikeus vain vakiinnuttamalla.

Toiminimen rekisteröinnistä säädetään kaupparekisterilaissa (129/79).

Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin

elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa

tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetä,

että toiminimen haltija ei saata kärsiä siitä vahinkoa.Vakiintumiseen perustuva yksinoikeus

toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa sillä alueella, jolla toiminimi

on vakiintunut, käyttää siihen sekoitettavissa olevaa toiminimeä.

Elinkeinonharjoittaja saa käyttää toiminimenään sukunimeään, jollei sen käyttäminen ole

omiaan aiheuttamaan sekaannusta toisen suojatun toiminimen tai tavaramerkin kanssa.

Sillä alueella, jolla elinkeinonharjoittaja 1 momentin mukaisesti käyttää sukunimeään

toiminimenä, toinen elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää tähän nimeen sekoitettavissa olevaa

toiminimeä.

Toiminimien sekoitettavuuteen voidaan vedota vain, jos niiden haltijat harjoittavat samaa tai

samankaltaista toimintaa.

Sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin myös vedota:

1) toiminimen hyväksi, joka on erittäin hyvin vakiintunut ja on yleisesti tunnettu, mikäli tähän

katsoen toisen samankaltaisen toiminimen käyttäminen tietäisi ensiksi mainitun toiminimen

liikearvon sopimatonta hyväksikäyttöä; tai

2) toiminimen hyväksi, joka on vakiintunut, milloin toiminnan erityiseen laatuun nähden

toisen samankaltaisen toiminimen käyttäminen ilmeisesti vähentäisi ensiksi mainitun

liikearvoa.

Ratkaistaessa riitaa, joka koskee oikeutta sekoitettavissa oleviin toiminimiin, on etusija

annettava sille, joka voi vedota aikaisimpaan oikeusperusteeseen.

Jos toiminimi on vakiintunut eikä siihen sekoitettavissa olevan vanhemman toiminimen

haltija ole kohtuullisessa ajassa ryhtynyt toimiin myöhemmän toiminimen käytön estämiseksi,

pysyy oikeus vakiintuneeseen toiminimeen vanhemman oikeuden rinnalla. Sekaannusvaaran

välttämiseksi tuomioistuimella on tällöin kuitenkin valta osapuolen vaatimuksesta ja sen

mukaan kuin havaitaan kohtuulliseksi määrätä, että toiminimeä saadaan käyttää vain

erityisellä tavalla, kuten lisäämällä siihen paikannimi tai sitä muutoin selventämällä. Ennen

tällaisen määräyksen antamista on asiasta hankittava rekisteriviranomaisen lausunto.

Sen lisäksi, mitä muualla laissa on säädetty, on toiminimen muodosta voimassa seuraavaa:

1) yksityisen elinkeinonharjoittajan toiminimessä ei saa olla muun henkilön nimeä kuin

haltijan;

2) avoimen yhtiön toiminimessä tulee olla sanat""avoin yhtiö'', jollei yhtiömuoto muuten

ilmene toiminimestä, eikä toiminimessä saa olla muun henkilön nimeä kuin yhtiömiehen;

3) kommandiittiyhtiön toiminimessä tulee olla sana""kommandiittiyhtiö'' tai sen yleisesti

tunnettu lyhennys, eikä toiminimessä saa olla muun henkilön nimeä kuin henkilökohtaisesti

vastuunalaisen yhtiömiehen;

4) osakeyhtiön toiminimessä tulee olla sana ""osakeyhtiö'' tai sen yleisesti tunnettu lyhennys,

ja jos kysymyksessä on asunto­osakeyhtiö, tulee tämän seikan selvästi ilmetä toiminimestä;

5) osuuskunnan toiminimessä tulee olla sana""osuuskunta'' tai yhdysosa ""osuus­'', eikä

tällaisessa toiminimessä saa olla henkilön nimeä eikä jäsenten lisämaksuvelvollisuutta

koskevaa mainintaa;

6) aatteellisen yhdistyksen toiminimen tulee sisältää yhdistysrekisteriin merkitty yhdistyksen

nimi;

7) säätiön toiminimen tulee sisältää säätiörekisteriin merkitty säätiön nimi; sekä

8) ulkomaisen elinkeinonharjoittajan Suomeen perustaman sivuliikkeen toiminimen tulee

sisältää ulkomaisen elinkeinonharjoittajan toiminimi lisäyksin, joka osoittaa sen

sivuliikkeeksi.

Osakeyhtiön aputoiminimeen ei saa sisällyttää sanaa ""osakeyhtiö'' eikä sen yleisesti tunnettua

lyhennystä, eikä osuuskunnan aputoiminimeen sanaa ""osuuskunta'' eikä yhdysosaa ""osuus­''.

Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä on säädetty, on noudatettava muualla laissa olevia

toiminimeä koskevia säännöksiä.

Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on

kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain

toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään

sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä

ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava

sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon.

Toiminimi ei saa olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan

yleisöä harhaan.

10§

Toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla:

1) sellaista valtakunnallista tai kansainvälistä nimitystä tai nimen lyhennystä, jota lain mukaan

ei ole luvallista käyttää elinkeinotoiminnassa, eikä ilmaisua, joka on sekoitettavissa siihen;

2) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi taiteilijanimeksi tai

vastaavanlaiseksi nimeksi, ellei nimi ilmeisesti tarkoita kauan sitten kuollutta henkilöä, eikä

myöskään mitään sellaista, joka voidaan käsittää säätiön tai yhdistyksen tai muun sellaisen

yhteisön nimeksi;

3) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen

nimeksi, milloin nimi on omaperäinen, tai sellaista, joka loukkaa toisen tekijänoikeutta

sanotunlaiseen teokseen; tai

4) mitään sellaista, joka on sekoitettavissa toisen suojatun toiminimen, toissijaisen tunnuksen

tai tavaramerkin kanssa.

11§

Toiminimi saadaan rekisteröidä kaksi­ tai useampikielisenä, jos erikieliset ilmaisut

sisällöltään vastaavat toisiaan. Mitä toiminimestä on säädetty, on sovellettava jokaiseen

tällaiseen ilmaisuun.

12§

Rekisteröintiin perustuva yksinoikeus toiminimeen on voimassa siitä päivästä, jona ilmoitus

on saapunut rekisteriviranomaiselle rekisteröintiä varten.

Toiminimen siirtyminen.

13§

Toiminimen saa luovuttaa,toiselle vain elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä.

Toiminimi siirtyy elinkeinotoiminnan luovutuksen yhteydessä, paitsi milloin toiminimi

sisältää yksityisen elinkeinonharjoittajan tai yhtiömiehen sukunimen tai asiasta on toisin

sovittu.

14§

Jos elinkeinotoiminta yksityisen elinkeinonharjoittajan kuoleman johdosta siirtyy osituksessa

tai perinnönjaossa puolisolle tai muulle kuolinpesän osakkaalle taikka testamentin nojalla

testamentin saajalle, saadaan toiminimeä käyttää muuttamattomana, jollei toisin ole

osituksessa tai perinnönjaossa sovittu taikka testamentissa määrätty.

15§

Jos avoimen yhtiön yhtiömiehen tai kommandiittiyhtiön henkilökohtaisesti vastuunalaisen

yhtiömiehen kuoltua yhtiön toimintaa jatketaan, saadaan toiminimeä käyttää

muuttamattomana, vaikka vainajan nimi sisältyy siihen, jolleivät yhtiömiehet ole toisin

sopineet.

Kun yhtiömies eroaa avoimesta yhtiöstä tai henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies

kommandiittiyhtiöstä, yhtiömiehen nimi saadaan säilyttää toiminimessä vain, jos yhtiömies

on siihen suostunut.

16§

Milloin toiminimi tulisi 13 §:ssä säädetyssä tapauksessa sisältämään muun kuin haltijan tai

yhtiömiehen nimen, on siihen kuitenkin liitettävä toiminimen siirtymistä tai muuttunutta

asiantilaa osoittava lisäys.

17§

Toiminimeä ei saa ulosmitata.

Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö asetetaan konkurssiin,

kuuluu toiminimi konkurssipesään, jollei velallisen tai yhtiömiehen sukunimi sisälly siihen.

Konkurssipesään kuulumatonta toiminimeä saadaan kuitenkin käyttää sinä aikana, jona

toimintaa jatketaan pesän lukuun.

Toiminimen käytön kieltäminen.

18§

Jos toiminimi tai sen käyttö on hyvän tavan vastaista tai vaarantaa yleistä järjestystä taikka

johtaa yleisöä harhaan, tuomioistuin voi siinä laajuudessa kuin havaitaan tarpeelliseksi sakon

uhalla kieltää toiminimen haltijaa käyttämästä sitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kieltotuomio voidaan antaa ja sakon uhka asettaa myös, jos

joku on loukannut toisen oikeutta,toiminimeen.

Kieltokannetta saa ajaa jokainen, jolle toiminimestä tai sen käytöstä aiheutuu haittaa.

Kannetta saa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ajaa myös kauppa­ ja

teollisuusministeriön määräämä viranomainen sekä asianomaisten elinkeinonharjoittajien

etuja valvova yhteisö.

Kannetta uhkasakkoon tuomitsemiseksi saa ajaa se, jonka vaatimuksesta kieltotuomio on

annettu, sekä, milloin kieltotuomio on annettu 1 momentin nojalla, myös kauppa­ ja

teollisuusministeriön määräämä viranomainen.

Rekisteröinnin kumoaminen.

19§

Jos toiminimi on rekisteröity tämän lain tai muiden toiminimeä koskevien säännösten

vastaisesti ja rekisteröinnille on edelleen olemassa este, tuomioistuin voi kanteesta kumota

rekisteröinnin.

Rekisteröinti voidaan niin ikään kumota:

1) jos toiminimi on tullut lainvastaiseksi sen jälkeen, kun se on rekisteröity ja on edelleen

lainvastainen;

2) jos toiminimen haltija ei enää ole elinkeinonharjoittaja; tai

3) jos toiminimeä ei ole viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana käytetty eikä toiminimen

haltija osoita siihen hyväksyttävää syytä.

20§

Kannetta rekisteröinnin kumoamiseksi saa ajaa jokainen, jolle aiheutuu rekisteröinnistä

haittaa. Niin ikään kannetta saa ajaa kauppa­ ja teollisuusministeriön määräämä viranomainen

sekä 18 §:n 3 momentissa tarkoitettu yhteisö, paitsi milloin kanne perustuu 10 §:n 2­4 kohtaan.

21§

Kun rekisteröinnin kumoamista koskeva tuomio on saanut lainvoiman, rekisteriviranomaisen

on poistettava toiminimi rekisterista. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että toiminimi saa

olla rekisterissä uuden toiminimen rekisteriin ilmoittamiseen tarvittavan kohtuullisen

määräajan.

Rangaistussäännös

22§

Joka tahallaan loukkaa toisen oikeutta toiminimeen, on tuomittava toiminimen loukkauksesta

sakkoon.

Virallinen syyttäjä saa ajaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta vain, jos

asianomistaja on ilmoittanut sen syytteeseen pantavaksi.

Korvausvelvollisuus

23§

Elinkeinonharjoittaja, jonka elinkeinotoiminnassa on tahallisesti tai tuottamuksellisesti

loukattu toisen oikeutta toiminimen on velvollinen korvaamaan loukkauksesta aiheutuneen

vahingon. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella.

Oikeus korvaukseen vanhenee, jollei korvauskannetta ole pantu vireille viiden vuoden

kuluessa vahingon syntymisestä.

Turvaamistoimet

24§

Tuomitessaan elinkeinonharjoittajan 18 §:n 1 momentin perusteella asetettuun uhkasakkoon,

tuomioistuin voi sen mukaan kuin havaitaan kohtuulliseksi määrätä, että toiminimi, joka

luvattomasti on pantu liikekilpeen, tavaraan, pakkaukseen, mainoslehteen, liikeasiakirjaan tai

muuhun sellaiseen, on siitä poistettava tai että toiminimeä on muunnettava niin, ettei sitä enää

voida käyttää väärin. Jos tällainen toimenpide ei ole muutoin toteutettavissa, voidaan määrätä,

että omaisuus, johon toiminimi on pantu, on hävitettävä tai että sitä on tarpeellisilta osin

muutettava.

Milloin toisen oikeutta toiminimeen on loukattu, tuomioistuin saa sen vaatimuksesta, jonka

oikeutta on loukattu, määrätä ryhdyttäväksi 1 momentissa mainittuun toimenpiteeseen sen

mukaan kuin katsotaan tarpeelliseksi loukkauksen toistumisen ehkäisemiseksi.

Jos uhkasakon asettamispäätöksessä määrättyä velvoitetta ei noudateta, tai jos on syytä olettaa

22 §:ssä mainitun rikoksen tapahtuneen, tuomioistuin voi määrätä, että edellä 1 ja 2

momentissa tarkoitettu omaisuus on takavarikoitava, kunnes siitä toisin määrätään. Tällöin on

soveltuvin osin voimassa, mitä takavarikosta rikosasiassa on säädetty.

Erinäisiä säännöksiä

25§

Jos oikeutta rekisteröityyn toiminimeen on loukattu, loukkauksesta ei saa tuomita 22­ 24 §:ssä

säädettyä seuraamusta sen jälkeen, kun rekisteröinti on kumottu lainvoiman saaneella

tuomiolla.

26§

Milloin rekisteröidyn toiminimen loukkausta koskevassa asiassa vastaaja väittää, että kantajan

toiminimi on sellainen, että sen rekisteröinti olisi kumottava, tuomioistuimen on hänen

vaatimuksestaan lykättävä asian käsittely tai ratkaiseminen siihen saakka, kun rekisteröinnin

kumoamista koskeva kanne on lopullisesti ratkaistu. Jollei kannetta ole pantu vireille,

tuomioistuimen on asian lykätessään asetettava vastaajalle määräaika, jonka kuluessa kanne

on pantava vireille.

27§

Kanne sen seikan vahvistamiseksi, onko oikeus toiminimeen olemassa tai loukkaako tietty

menettely sellaista oikeutta, voidaan ottaa tuomioistuimessa käsiteltäväksi, jos asiasta on

epätietoisuutta ja tästä on kantajalle haittaa.

Jos vahvistuskannetta koskevassa asiassa tehdään väite, että rekisteröinti on kumottava, on

vastaavasti sovellettava, mitä 26 §:ssä on säädetty.

28§

Laillisena tuomioistuimena asioissa, jotka koskevat oikeutta toiminimeen, toiminimen käytön

kieltämistä tai sen rekisteröinnin kumoamista, 27 §:ssä tarkoitettua kannetta taikka

toiminimen loukkausta, on Helsingin raastuvanoikeus.

29§

Tuomioistuimen tulee lähettää rekisteriviranomaiselle jäljennös lainvoiman saaneesta

tuomiosta asioissa, jotka koskevat toiminimen käytön kieltämistä, toiminimen rekisteröinnin

kumoamista, 27 §:ssä tarkoitettua kannetta tai toiminimen loukkausta.

30§

Valtion ja kunnan laitoksella on tässä laissa tarkoitettu yksinoikeus nimeensä niin kuin se olisi

rekisteröity toiminimenä.

31§

Toiminimeä kirjoitettaessa on koko toiminimi selvästi merkittävä ja toiminimen kirjoittajan

on se allekirjoitettava. Kun aputoiminimi kirjoitetaan, on myös toiminimi mainittava.

Konkurssin tai selvitystilan aikana on toiminimi kirjoitettava muuttunutta asiantilaa osoittavin

lisäyksin.

Toiminimen kirjoittamisessa on muutoin noudatettava, mitä siitä on erikseen säädetty.

32§

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1979.

33§

Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa rekisteröityyn toiminimeen, kuitenkin

siten, että:

1) toiminimen rekisteröinti, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, voidaan 19

§:n 1 momentin nojalla kumota vain, jos se olisi ollut mahdollista ennen tämän lain

voimaantuloa; ja

2) lain voimaantullessa kaupparekisteriin merkitty osuuskunta, jonka nimeen sisältyy

yhdysosa''­kunta'', säilyttää toiminimensä muuttamattomana sen estämättä, mitä 7 §:n 1

momentin 5 kohdassa on säädetty.

Sen lisäksi, mitä on säädetty 10 vuoden vanhentumisajasta, on ennen tämän lain voimaantuloa

tapahtuneesta toiminimen loukkauksesta johtuvasta vahingonkorvauksesta voimassa, että

oikeus vahingonkorvaukseen on menetetty, jollei kannetta ole nostettu viiden vuoden kuluessa

lain voimaantulosta.

Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 1979

Tasavallan Presidentti

Urho Kekkonen

Oikeusministeri

Paavo Nikula


Législation Est remplacé(e) par (2 texte(s)) Est remplacé(e) par (2 texte(s)) Référence du document de l'OMC
IP/N/1/FIN/1
IP/N/1/FIN/2
Aucune donnée disponible

N° WIPO Lex FI049