Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990
Laki
rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2§, 3§:n 2 momentti, 47 ja 1016§, 42 luvun 3§ sekä 44
luvun 26 ja 27§,
sellaisina kuin niistä ovat 38 luvun 1 ja 11§ 30 päivänä kesäkuuta 1972 annetussa laissa
(498/72), 3§:n 2 momentti 29 päivänä syyskuuta 1978 annetussa laissa (736/78), 5§
muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1930 ja 24 päivänä elokuuta 1984 annetuilla laeilla (40/30
ja 642/84), 6§ muutettuna 3 päivänä joulukuuta 1937 ja 8 päivänä toukokuuta 1964 annetuilla
laeilla (397/37 ja 223/64), 6 a§ viimeksi mainitussa 8 päivänä toukokuuta 1964 annetussa
laissa, 7§ 14 päivänä heinäkuuta 1932 annetussa laissa (245/32), 10§ 22 päivänä toukokuuta
1931 annetussa laissa (184/31), 1215§ 29 päivänä huhtikuuta 1926 annetussa laissa (115/26)
ja 16§ 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetussa laissa (461/68),
muutetaan 1 luvun 3§:n 2 momentin 5 kohta, 2 luvun 2§:n 2 momentti, 16 luvun 19§:n 1
momentti, 2833 ja 3537 luku, 38 luvun otsikko ja 9§ sekä 39 luku,
sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3§:n 2 momentin 5 kohta 20 päivänä joulukuuta 1974
annetussa laissa (987/74), 2 luvun 2§:n 2 momentti 19 päivänä heinäkuuta 1974 annetussa
laissa (613/74), 16 luvun 19§:n 1 momentti 14 päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa
(46/83), 28, 29, 3133, 3537 ja 39 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 38
luvun 9§ muutettuna mainituilla 8 päivänä toukokuuta 1964 ja 30 päivänä kesäkuuta 1972
annetuilla laeilla, sekä
lisätään lain 8 luvun 6§:ään, sellaisena kuin se on 16 päivänä helmikuuta 1973 annetussa
laissa (138/73), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 16
lukuun 25 päivänä maaliskuuta 1983 annetulla lailla (321/83) kumotun 21§:n sijaan uusi 21§
sekä lakiin uusi 46 luku seuraavasti:
1 luku
Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta
3§
Sen estämättä, mitä edellä 1 momentissa on säädetty, voidaan ulkomaalainen tuomita Suomen
lain mukaan silloinkin, kun hänen tekemänsä rikos ei ole tekopaikan lain mukaan rangaistava,
jos rikos on:
5) rahanväärennysrikos, rahanväärennyksen valmistelu tai väärän rahan käyttö.
2 luku
Rangaistuksista
2§
Kolmea kuukautta lyhyempi vankeusrangaistus tuomitaan täysin päivin. Muu määräaikainen
vankeusrangaistus tuomitaan täysin kuukausin tai vuosin, täysin kuukausin ja päivin taikka
täysin vuosin ja kuukausin sekä, rangaistuksia yhdistettäessä, täysin vuosin, kuukausin ja
päivin.
8 luku
Vanhentumisesta
6§
Jos rikos, joka aikaisemman lain mukaan oli virallisen syytteen alainen, on uuden lain mukaan
muuttunut sellaiseksi kuin 1 momentissa tarkoitetaan, tässä pykälässä säädetty aika lasketaan
aikaisintaan siitä päivästä, jolloin uusi laki tuli voimaan.
16 luku
Rikoksista julkista viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan
19§
Joka tietää valtiopetoksen, maanpetoksen, murhan, tapon, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön tai
törkeän ryöstön, 25 luvun 1 tai 9 a§:ssä mainitun rikoksen taikka rahanväärennyksen, törkeän
rahanväärennyksen taikka 34 luvussa mainitun toisen hengelle tai terveydelle vaarallisen
rikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa
viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai rangaistava yritys
tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään
kuudeksi kuukaudeksi.
21§
Joka
1) aiheuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisen virheen viranomaisen pitämään yleiseen
rekisteriin antaa rekisteriä pitävälle viranomaiselle väärän tiedon tai
2) hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka toista vahingoittaakseen käyttää hyväkseen
virhettä, joka on aiheutettu 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla,
on tuomittava rekisterimerkintärikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
28 luku
Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä
1§
Varkaus
Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai
vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Yritys on rangaistava.
2§
Törkeä varkaus
Jos varkaudessa
1) anastamisen kohteena on erittäin arvokas omaisuus,
2) anastamisella aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa
vahinkoa,
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen rikoksen uhrin avutonta tai hädänalaista tilaa,
4) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten ampumaaseella,
räjähdysaineella taikka muulla näiden kaltaisella vaarallisella välineellä tai
5) rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon
ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
varkaudesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
3§
Näpistys
Jos varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat,
on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava näpistyksestä sakkoon.
Yritys on rangaistava.
4§
Kavallus
Joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava
kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Kavalluksesta tuomitaan myös se, joka anastaa löytämiään tai erehdyksen kautta haltuunsa
saamiaan varoja tai muuta irtainta omaisuutta.
Kavalluksesta tuomitaan niin ikään se, joka saatuaan toimeksiannon perusteella tai muulla
sellaisella tavalla haltuunsa varoja, joiden arvo hänen on tilitettävä toiselle, oikeudettomasti
käyttämällä sanottuja tai niiden tilalle tulleita varoja taikka muulla sellaisella tavalla aiheuttaa
tilitysvelvollisuuden täyttämättä jäämisen joko sovittuna tai muuten edellytettynä aikana.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun anastamisen yritys on rangaistava.
5§
Törkeä kavallus
Jos kavalluksessa
1) kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai suuri määrä varoja,
2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai
3) rikoksentekijä käyttää hyväkseen erityisen vastuullista asemaansa
ja kavallus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
kavalluksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritykseen on vastaavasti sovellettava, mitä 4§:ssä on yrityksestä säädetty.
6§
Lievä kavallus
Jos kavallus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo, oikeudettomasti käytettyjen
varojen määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen,
rikoksentekijä on tuomittava lievästä kavalluksesta sakkoon.
7§
Luvaton käyttö
Joka luvattomasti käyttää toisen irtainta omaisuutta taikka kiinteää konetta tai laitetta, on
tuomittava luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
8§
Törkeä luvaton käyttö
Jos luvattomassa käytössä
1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai
2) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa tai
haittaa
ja luvaton käyttö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä luvattomasta käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
9§
Lievä luvaton käyttö
Jos luvaton käyttö, huomioon ottaen se, että rikos ei ole omiaan aiheuttamaan merkittävää
vahinkoa tai haittaa, tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen
vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä luvattomasta käytöstä sakkoon.
10§
Luvaton pyynti
Joka luvattomasti metsästää toisen metsästysalueella tai kalastaa tai muuten pyytää toisen
kalavedessä taikka ylittää lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuvan metsästys
tai kalastusoikeutensa, on tuomittava luvattomasta pyynnistä sakkoon.
11§
Hallinnan loukkaus
Joka luvattomasti
1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta,
2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla,
kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai
3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan
loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen
haitta.
12§
Vakuusoikeuden loukkaus
Joka loukkaa toisen pantti tai pidätysoikeutta
1) hävittämällä, vahingoittamalla, ottamalla haltuunsa tai käyttämällä omaisuuttaan tai
2) luovuttamalla omaisuuttaan tai muulla tavalla määräämällä siitä,
on tuomittava vakuusoikeuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi
kuukaudeksi.
Vakuusoikeuden loukkauksesta tuomitaan myös se, joka rikoksen kohteena olevan
omaisuuden omistajan puolesta tekee 1 momentissa tarkoitetun rikoksen.
13§
Määritelmät
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös, kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen, johon
tekijällä on osuus.
Mitä 16§:ssä on irtaimesta omaisuudesta säädetty, sovelletaan myös sähköön tai lämpöön,
joka on saatettu taloudellisesti hyväksi käytettävään muotoon.
Tämän luvun 46§:n säännöksiä sovellettaessa pidetään tekijän hallussa olevina myös toisen
tilillä olevia varoja, jos tekijällä on oikeus siirtää tai nostaa niitä.
14§
Jokamiehen oikeuksista
Tämän luvun säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden
käpyjen tai pähkinöiden taikka luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai, jäkälää ja
sammalta lukuun ottamatta, muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta.
15§
Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 3 eikä 612§:ssä tarkoitetuista rikoksista, ellei
asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu
vaadi syytteen nostamista.
Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee myös 1 ja 4§:ssä tarkoitettuja rikoksia, jos
1)rikoksentekijä asuu yhteistaloudessa asianomistajan kanssa ja rikoksen kohteena on tässä
yhteistaloudessa oleva omaisuus,
2)rikoksen kohteena on rikoksentekijän puolison, sisaruksen tai suoraan ylenevässä tai
alenevassa polvessa olevan sukulaisen omaisuus tai
3)rikoksentekijä on kuolinpesän osakas ja rikoksen kohteena on pesän omaisuus.
29 luku
Rikoksista julkista taloutta vastaan
1§
Veropetos
Joka antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen
vaikuttavasta seikasta tai salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa sellaisen seikan
taikka muulla petollisella toimella välttää tai yrittää välttää veroa, on tuomittava
veropetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Veropetoksesta tuomitaan myös se, joka veroa välttääkseen viranomaisen kehotuksesta
huolimatta jättää antamatta veroilmoituksen tai muun verotusta varten säädetyn tai vaaditun
ilmoituksen ja siten aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai sen määräämisen liian
alhaiseksi.
2§
Törkeä veropetos
Jos veropetoksessa
1)tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai
2)rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä veropetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
3§
Lievä veropetos
Jos veropetos, huomioon ottaen tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä tai muut rikokseen
liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä
veropetoksesta sakkoon.
Lievästä veropetoksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus
tuomitsematta, jos veron korotus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi.
4§
Verorikkomus
Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä jättää muun syyn kuin
maksukyvyttömyyden takia määräajassa suorittamatta
1) ennakonpidätyksen tai lähdeveron,
2) kalenterikuukaudelta lasketun liikevaihtoveron tai vastaavan eräistä vakuutusmaksuista
suoritettavan veron tai
3) työnantajan sosiaaliturvamaksun,
on tuomittava, jollei teko ole rangaistava veropetoksena, verorikkomuksesta sakkoon tai
vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Verorikkomuksena ei kuitenkaan pidetä vähäistä laiminlyöntiä, joka on viivyttelemättä
korjattu.
Verorikkomuksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus
tuomitsematta, jos veron korotus harkitaan riittäväksi seuraamukseksi.
5§
Avustuspetos
Joka
1) antaa avustuksesta päättävälle väärän tiedon, joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan
avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, tai
2) jättää ilmoittamatta sellaisesta avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin olennaisesti
vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta, josta myöntämispäätöksen yhteydessä tai muuten on
erityisesti velvoitettu ilmoittamaan,
ja siten hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä, on tuomittava
avustuspetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
6§
Törkeä avustuspetos
Jos avustuspetoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä ja avustuspetos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä avustuspetoksesta
vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
7§
Avustuksen väärinkäyttö
Joka avustuksen myöntämispäätöksen ehtojen tai määräysten vastaisesti käyttää avustusta
olennaisesti vastoin sen käyttötarkoitusta, on tuomittava avustuksen väärinkäytöstä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
8§
Avustusrikkomus
Jos avustuspetos tai avustuksen väärinkäyttö, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn määrä tai
muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on
tuomittava avustusrikkomuksesta sakkoon.
Avustusrikkomuksesta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte ajamatta tai rangaistus
tuomitsematta, jos avustuksen takaisinperinnän harkitaan riittävän.
9§
Määritelmät
Verolla tarkoitetaan tässä luvussa myös veron ennakkoa ja veroon rinnastettavaa julkista
maksua.
Avustuksella tarkoitetaan tässä luvussa taloudellista tukea, joka myönnetään joko
lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti muuhun kuin henkilökohtaiseen kulutukseen valtion,
kunnan tai muun julkisyhteisön taikka, sen mukaan kuin siitä lailla erikseen säädetään, muun
yhteisön tai säätiön varoista. Taloudellisena tukena pidetään myös lainaa, korkotukea ja lainan
vakuutta.
Avustuksella tarkoitetaan myös valtionosuutta tai avustusta kunnalle tai kuntainliitolle.
Avustuksen myöntämiseen rinnastetaan kunnan kantokykyluokan vahvistaminen.
30 luku
Elinkeinorikoksista
1§
Markkinointirikos
Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden
ammattimaisessa markkinoinnissa antaa markkinoinnin kohderyhmän kannalta
merkityksellisiä totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava
markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
2§
Kilpailumenettelyrikos
Joka elinkeinotoiminnassa käyttää omaa tai toisen elinkeinotoimintaa koskevaa
totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua ja siten aiheuttaa toiselle
elinkeinonharjoittajalle vahinkoa, on tuomittava kilpailumenettelyrikoksesta sakkoon tai
vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
3§
Kulutusluottorikos
Joka elinkeinotoiminnassa ottaa kuluttajalta tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa elävältä
kulutusluottoon perustuvasta saatavasta kuluttajansuojalain 7 luvun 14§:ssä kielletyn vekseli
tai muun sitoumuksen taikka käyttää kulutusluoton perimiseksi trattaa, on tuomittava
kulutusluottorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
4§
Yritysvakoilu
Joka oikeudettomasti hankkii tiedon toiselle kuuluvasta yrityssalaisuudesta
1) tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun paikkaan taikka ulkopuolisilta suojattuun
tietojärjestelmään,
2) hankkimalla haltuunsa tai jäljentämällä asiakirjan tai muun tallenteen taikka muulla siihen
rinnastettavalla tavalla tai
3) käyttämällä teknistä erikoislaitetta
tarkoituksin oikeudettomasti ilmaista tällainen salaisuus tai oikeudettomasti käyttää sitä, on
tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, yritysvakoilusta
sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
5§
Yrityssalaisuuden rikkominen
Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen
oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää
tällaista yrityssalaisuutta, jonka hän on saanut tietoonsa
1) ollessaan toisen palveluksessa,
2) toimiessaan yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä,
toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä taikka niihin rinnastettavassa
tehtävässä tai
3) suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta,
yrityssalaisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Tämä pykälä ei koske tekoa, johon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö on ryhtynyt
palvelusaikansa päätyttyä.
6§
Yrityssalaisuuden väärinkäyttö
Joka oikeudettomasti
1) käyttää tässä laissa rangaistavaksi säädetyllä teolla tietoon saatua tai ilmaistua toiselle
kuuluvaa yrityssalaisuutta elinkeinotoiminnassa taikka
2) hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä ilmaisee tällaisen salaisuuden,
on tuomittava yrityssalaisuuden väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
vuodeksi.
7§
Lahjominen elinkeinotoiminnassa
Joka
1) elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevalle,
2) elinkeinonharjoittajana toimivan yhteisön tai elinkeinotoimintaa harjoittavan säätiön
hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle tai
selvitysmiehelle taikka
3) elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittavalle
lupaa, tarjoaa tai antaa lahjottavalle itselleen taikka toiselle osoitetun oikeudettoman edun
(lahjuksen) tarkoituksin saattaa lahjottava toimessaan tai tehtävässään suosimaan lahjuksen
antajaa tai jotakuta muuta taikka palkita lahjottava sellaisesta suosimisesta, on tuomittava
lahjomisesta elinkeinotoiminnassa sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
8§
Lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa
Joka
1) elinkeinonharjoittajan palveluksessa ollessaan,
2) elinkeinonharjoittajana toimivan yhteisön tai elinkeinotoimintaa harjoittavan säätiön
hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai
selvitysmiehenä taikka
3) elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittaessaan
itselleen tai toiselle vaatii, hyväksyy tai ottaa vastaan lahjuksen suosiakseen toimessaan tai
tehtävässään lahjuksen antajaa tai jotakuta muuta taikka palkkiona sellaisesta suosimisesta, on
tuomittava lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa sakkoon tai vankeuteen enintään
kahdeksi vuodeksi.
9§
Kirjanpitorikos
Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla
uskottu, tahallaan
1) laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen,
2) merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja tai
3) hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen
toiminnan taloudellisesta tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava
kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
10§
Tuottamuksellinen kirjanpitorikos
Jos kirjanpitovelvollinen, tämän edustaja tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla
uskottu, törkeästä huolimattomuudesta
1) laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen
taikka
2) hävittää, hukkaa tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa
ja siten olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen
toiminnan taloudellisesta tuloksesta tai taloudellisesta asemasta, hänet on tuomittava
tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
11§
Määritelmä
Yrityssalaisuudella tarkoitetaan tässä luvussa liike tai ammattisalaisuutta taikka muuta
vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja
jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle
elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle.
12§
Syyteoikeus
Virallisen syyttäjän on ennen markkinointirikosta koskevan syytteen nostamista varattava
kuluttajaasiamiehelle tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Tuomioistuimen on
markkinointirikosta ja kilpailumenettelyrikosta koskevaa asiaa käsitellessään varattava
kuluttajaasiamiehelle tilaisuus tulla kuulluksi.
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 2 eikä 48§:ssä tarkoitetuista rikoksista, ellei
asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu
vaadi syytteen nostamista.
31 luku
Ryöstöstä ja kiristyksestä
1§
Ryöstö
Joka
1) käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla välittömästi käyttää sellaista
väkivaltaa toisen hallusta anastaa tai ottaa luvattomasti käyttöön toisen irtainta omaisuutta
taikka
2) sellaista väkivaltaa tai uhkausta käyttämällä pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta
edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta,
on tuomittava ryöstöstä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi
vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Ryöstöstä tai sen yrityksestä tuomitaan myös se, joka 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta
anastamisesta tai käyttöön ottamisesta verekseltään tavattuna käyttämällä siinä tarkoitettua
väkivaltaa tai uhkausta täyttää tai yrittää täyttää rikoksen taikka pitää tai yrittää pitää siten
ottamansa omaisuuden.
Ellei tässä pykälässä tarkoitettu teko, huomioon ottaen väkivallan tai uhkauksen vähäisyys tai
muut tekoon liittyvät seikat, ole kokonaisuutena arvostellen vakava, ei rikoksentekijää
tuomita ryöstöstä, vaan niistä muista rikoksista, jotka teko käsittää.
2§
Törkeä ryöstö
Jos ryöstössä
1) aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen
tila,
2) rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
3) käytetään ampuma tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista
välinettä tai
4) rikos kohdistetaan henkilöön, joka ammattiinsa tai toimeensa kuuluvan työn tai tehtävän
vuoksi ei voi itseään tai omaisuuttaan puolustaa,
ja ryöstö on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
ryöstöstä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
3§
Kiristys
Joka muulla kuin 1§:ssä tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta
edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta, on
tuomittava kiristyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
4§
Törkeä kiristys
Jos kiristyksessä
1) uhataan vakavanlaatuisella rikoksella, joka vaarantaisi toisen hengen tai terveyden tai
aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa toisen omaisuudelle,
2) rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta
turvatonta tilaa,
3) taloudellinen etu, josta toinen pakotetaan luopumaan, on erittäin arvokas tai
4) aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa taloudellista
vahinkoa
ja kiristys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
kiristyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
32 luku
Kätkemisrikoksista
1§
Kätkemisrikos
Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus, kavallus, ryöstö,
kiristys, petos, kiskonta tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla
tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka tietää, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on
tuomittava kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi
kuukaudeksi.
2§
Törkeä kätkemisrikos
Jos kätkemisrikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus ja kätkemisrikos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kätkemisrikoksesta
vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
3§
Ammattimainen kätkemisrikos
Jos edellä tässä luvussa tarkoitettu ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen on
laajamittaista ja ammattimaista, rikoksentekijä on tuomittava ammattimaisesta
kätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
4§
Tuottamuksellinen kätkemisrikos
Joka hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta 1§:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua
omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka hänellä on syytä
epäillä, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on tuomittava tuottamuksellisesta
kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
5§
Kätkemisrikkomus
Jos kätkemisrikos tai tuottamuksellinen kätkemisrikos, huomioon ottaen omaisuuden arvo tai
muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on
tuomittava kätkemisrikkomuksesta sakkoon.
6§
Rajoitussäännös
Tämän luvun 15§:ssä tarkoitetusta rikoksesta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen
rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan
henkilöön, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin
tarpeisiin hankkimaa omaisuutta.
7§
Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä kätkemisrikkomuksesta, ellei asianomistaja ilmoita
rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
33 luku
Väärennysrikoksista
1§
Väärennys
Joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen
käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä
todistuskappaletta tällaisena todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen
enintään kahdeksi vuodeksi.
2§
Törkeä väärennys
Jos väärennyksessä
1) rikoksen kohteena oleva todistuskappale on yleiseltä kannalta tärkeä viranomaisen
säilyttämä arkistoasiakirja tai viranomaisen pitämä yleinen rekisteri taikka jos todistuskappale
on todistusarvoltaan muuten erityisen merkityksellinen tai
2) rikoksentekijä käyttää väärennysrikosten tekemistä varten hankittua teknistä laitteistoa
taikka muuten toimii erityisen suunnitelmallisesti
ja väärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä väärennyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
3§
Lievä väärennys
Jos väärennys, huomioon ottaen todistuskappaleen laatu tai muut rikokseen liittyvät seikat, on
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä väärennyksestä
sakkoon.
4§
Väärennysaineiston hallussapito
Joka ilman hyväksyttävää syytä pitää hallussaan väärää tai väärennettyä todistuskappaletta
taikka sellaista välinettä tai tarviketta, jota voidaan perustellusti epäillä pääasiallisesti
käytettävän väärennysrikosten tekemiseen, on tuomittava väärennysaineiston hallussapidosta
sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
5§
Maastomerkin väärennys
Joka vaikeuttaakseen oikeudellisesti merkityksellisten maastoolosuhteiden todistamista
asettaa väärin taikka luvattomasti hävittää, muuttaa tai siirtää rajaa, linjaa tai veden korkeutta
osoittavan taikka muun niihin verrattavan maastomerkin, on tuomittava maastomerkin
väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
6§
Määritelmät
Todistuskappaleena pidetään tässä laissa asiakirjaa ja sen näköisjäljennöstä, merkkiä, leimaa,
rekisterikilpeä, ääni ja kuvatallennetta, piirturin, laskimen tai muun vastaavan teknisen
laitteen tuottamaa tallennetta sekä automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvaa tallennetta,
jos sitä käytetään tai voidaan käyttää oikeudellisesti merkityksellisenä todisteena oikeuksista,
velvoitteista tai tosiasioista.
Todistuskappale on väärä, jos se todisteena käytettäessä on omiaan antamaan erehdyttävän
kuvan alkuperästään tai antajansa henkilöllisyydestä.
Todistuskappale on väärennetty, jos sen sisältöä on oikeudettomasti muutettu jonkin
todistelun kannalta merkityksellisen tiedon osalta.
7§
Menettämisseuraamus
Väärä ja väärennetty todistuskappale, väärällä leimalla tai merkillä varustettu esine sekä
4§:ssä mainittu väline tai tarvike on tuomittava valtiolle menetetyksi.
Menettämisseuraamus voidaan kuitenkin jättää tuomitsematta, jollei ole syytä varoa
todistuskappaleen, esineen, välineen tai tarvikkeen joutuvan rikolliseen käyttöön.
Menettämisseuraamuksen tuomitsemisen asemesta tuomioistuin voi määrätä, että
todistuskappaleeseen, esineeseen, välineeseen tai tarvikkeeseen on tehtävä rikollisen käytön
estämiseksi tarpeelliset muutokset.
Menettämisseuraamus voidaan myös jättää tuomitsematta tai rajoittaa koskemaan vain osaa
omaisuudesta, jos seuraamus muuten olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuuton.
35 luku
Vahingonteosta
1§
Vahingonteko
Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava
vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Vahingonteosta tuomitaan myös se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää,
turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.
2§
Törkeä vahingonteko
Jos vahingonteolla aiheutetaan
1) erittäin suurta taloudellista vahinkoa,
2) rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa taikka
3) historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa
vahinkoa
ja vahingonteko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä vahingonteosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
3§
Lievä vahingonteko
Jos vahingonteko, huomioon ottaen vahingon vähäisyys tai muut rikokseen liittyvät seikat, on
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä vahingonteosta
sakkoon.
4§
Yhteinen omaisuus
Tämän luvun säännöksiä sovelletaan myös, kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen, johon
tekijällä on osuus.
5§
Rajoitussäännös
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta, milloin teosta on muualla laissa säädetty yhtä ankara tai
ankarampi rangaistus.
6§
Syyteoikeus
Jos 1 tai 3§:ssä tarkoitetun rikoksen kohteena on ollut ainoastaan yksityinen omaisuus,
virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen
pantavaksi.
7§
Toimenpiteistä luopuminen
Vahingonteosta ja lievästä vahingonteosta voidaan jättää ilmoitus tekemättä, syyte ajamatta
tai rangaistus tuomitsematta, jos rikoksen tekijä on korvannut vahingon ja vahingonkorvaus
harkitaan riittäväksi seuraamukseksi.
36 luku
Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä
1§
Petos
Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista
vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai
jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille,
jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai
vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa
tietojenkäsittelylaitteeseen vääriä tietoja syöttämällä tai koneelliseen tietojenkäsittelyyn
muuten puuttumalla vääristää tietojenkäsittelyn lopputuloksen ja siten aiheuttaa toiselle
taloudellista vahinkoa.
Yritys on rangaistava.
2§
Törkeä petos
Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta
tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä
petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
3§
Lievä petos
Jos petos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut
rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on
tuomittava lievästä petoksesta sakkoon.
4§
Vakuutuspetos
Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudettoman vakuutuskorvauksen sytyttää tuleen
palovakuutetun omaisuuden, on tuomittava, jollei hän lisäksi vakuutuskorvauksen saamiseksi
syyllisty samaa omaisuutta koskevaan petosrikokseen tai sellaisen rikoksen yritykseen,
vakuutuspetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
5§
Luottamusaseman väärinkäyttö
Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää
luottamusasemaansa
1) ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2) jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta
ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava
luottamusaseman väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
6§
Kiskonta
Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa,
ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen
yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi
epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään
kahdeksi vuodeksi.
Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle
korkoa tai muuta taloudellista etua, joka huomattavasti ylittää julkisen valvonnan alaisten
rahalaitosten vastaavassa luotonannossa ottaman tavanomaisen koron.
7§
Törkeä kiskonta
Jos kiskonnassa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta
turvatonta tilaa tai
4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja kiskonta on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä kiskonnasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
8§
Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä lievästä petoksesta eikä luottamusaseman
väärinkäytöstä, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.
Syyteilmoitus ei ole kuitenkaan tarpeen luottamusaseman väärinkäytöstä, jos erittäin tärkeä
yleinen etu vaatii syytteen nostamisen tai jos asioiden hoitaminen perustuu lain tai
viranomaisen määräykseen taikka jos rikoksen on tehnyt asianajaja tai muu henkilö, joka on
tehtävässään julkisen valvonnan alainen tai siihen rinnastettavassa asemassa.
37 luku
Maksuvälinerikoksista
1§
Rahanväärennys
Joka valmistaa väärää rahaa tai väärentää rahaa saattaakseen sen käypänä liikkeeseen taikka
tässä tarkoituksessa tuo maahan, hankkii, vastaanottaa tai toiselle luovuttaa vääräksi tai
väärennetyksi tietämäänsä rahaa, on tuomittava rahanväärennyksestä vankeuteen vähintään
neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
2§
Törkeä rahanväärennys
Jos rahanväärennyksessä
1) väärän tai väärennetyn rahan määrä tai arvomäärä on huomattava tai
2) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rahanväärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä rahanväärennyksestä vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi
vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
3§
Lievä rahanväärennys
Jos rahanväärennys, huomioon ottaen väärän tai väärennetyn rahan määrä ja arvomäärä,
tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä
rahanväärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
4§
Rahanväärennyksen valmistelu
Joka rahanväärennysrikoksen tekemistä varten valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa
tällaisen rikoksen tekemiseen soveltuvan välineen tai tarvikkeen, on tuomittava
rahanväärennyksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
5§
Väärän rahan käyttö
Joka, vastaanotettuaan väärää tai väärennettyä rahaa käypänä, luovuttaa sen toiselle
saattaakseen sen uudelleen sellaisena liikkeeseen, vaikka hän tietää rahan vääräksi tai
väärennetyksi, on tuomittava väärän rahan käytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi
vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
6§
Väärän rahan hallussapito
Joka ilman hyväksyttävää syytä pitää hallussaan väärää tai väärennettyä rahaa, on tuomittava
väärän rahan hallussapidosta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
7§
Rahajäljitelmän levitys
Joka yleisölle levittämistä varten valmistaa tai hankkii taikka yleisölle levittää käypää rahaa
erehdyttävästi muistuttavan lomakkeen, merkin, kuvan tai muun esineen, on tuomittava
rahajäljitelmän levityksestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
8§
Maksuvälinepetos
Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä,
1) käyttää pankki, maksu tai luottokorttia, shekkiä tai muuta näihin rinnastettavaa
maksuvälinettä ilman maksuvälineen laillisen haltijan lupaa, lupaan perustuvan oikeutensa
ylittäen tai muuten ilman laillista oikeutta tai
2) luovuttaa sellaisen maksuvälineen tai maksuvälinelomakkeen toiselle saattaakseen sen
ilman laillista oikeutta käytettäväksi,
on tuomittava maksuvälinepetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Maksuvälinepetoksesta tuomitaan myös se, joka tilin katteen tai sovitun enimmäisluottorajan
ylittäen väärinkäyttää 1 momentissa tarkoitettua maksuvälinettä ja siten aiheuttaa toiselle
taloudellista vahinkoa, jollei hänellä maksuvälinettä käyttäessään ollut aikomus viipymättä
korvata vahinko.
9§
Törkeä maksuvälinepetos
Jos maksuvälinepetoksessa
1) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa tai
2) rikoksentekijä on rikoksen tekemistä varten tehnyt tai teettänyt maksuvälinelomakkeita,
joista rikoksessa käytetty maksuväline on valmistettu, taikka rikos muuten tehdään erityisen
suunnitelmallisesti
ja maksuvälinepetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä maksuvälinepetoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään
neljäksi vuodeksi.
10§
Lievä maksuvälinepetos
Jos maksuvälinepetos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrä
taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä
on tuomittava lievästä maksuvälinepetoksesta sakkoon.
11§
Maksuvälinepetoksen valmistelu
Joka maksuvälinepetosrikoksen tekemistä varten valmistaa tai tuo maahan
maksuvälinelomakkeen, johon on luvatta painettu maksavan laitoksen nimi tai muu tunnus,
taikka mainitussa tarkoituksessa valmistaa, tuo maahan, hankkii tai vastaanottaa tällaisten
lomakkeiden valmistamiseen soveltuvan välineen tai tarvikkeen, on tuomittava
maksuvälinepetoksen valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
12§
Määritelmät
Rahalla tarkoitetaan tässä luvussa seteleitä ja metallirahoja, jotka Suomessa tai muussa
maassa ovat virallisesti käypiä maksuvälineitä.
Mitä tässä luvussa on maksuvälineestä säädetty, sovelletaan myös julkisen valvonnan alaisen
rahalaitoksen talletuksesta antamaan vastakirjaan ja muuhun saamistodisteeseen.
Maksuvälinelomakkeella tarkoitetaan tässä luvussa maksuvälineeksi täydennettävää painettua
lomaketta tai korttia, josta ilmenee maksavan raha tai rahoituslaitoksen nimi tai muu tunnus
ja jota ei pidetä yleisön vapaasti saatavissa.
13§
Menettämisseuraamus
Väärä ja väärennetty raha, 4 ja 11§:ssä tarkoitetut välineet ja tarvikkeet, 7§:ssä tarkoitettu
rahajäljitelmä sekä 11§:ssä tarkoitettu maksuvälinelomake ja sellaisesta lomakkeesta tehty
maksuväline on tuomittava valtiolle menetetyksi.
38 luku
Salaisuuden rikkomisesta
9§
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä edellä tässä luvussa mainituista rikoksista, ellei
asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.
39 luku
Velallisen rikoksista
1§
Velallisen epärehellisyys
Velallinen, joka tietäen jo olemassaolevien tai odotettavien taloudellisten vaikeuksiensa
perusteella tekonsa voivan vahingoittaa velkojiensa taloudellisia etuja
1) hävittää omaisuuttaan,
2) ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa sitä,
3) siirtää omaisuuttaan ulkomaille saattaakseen sen velkojiensa ulottumattomiin tai
4) lisää perusteettomasti velvoitteitaan
ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa
maksukyvyttömyyttään, on tuomittava velallisen epärehellisyydestä sakkoon tai vankeuteen
enintään kahdeksi vuodeksi.
2§
Velallisen petos
Velallinen, joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä
konkurssi, akordi tai ulosottomenettelyssä
1) salaa omaisuuttaan,
2) ilmoittaa kokonaan tai osittain perusteettoman taikka valeoikeustoimeen perustuvan
velvoitteen tai
3) antaa muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä
seikasta,
on tuomittava velallisen petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Jos velallinen oikaisee erehdyttävän tiedon tai muuten ehkäisee tekonsa vaikutuksen
menettelyyn, ennen kuin hän vahvistaa pesäluettelon oikeaksi tai erehdyttävä tieto muuten
vaikuttaa menettelyyn, ei tekoa pidetä velallisen petoksena.
3§
Törkeä velallisen petos
Jos velallisen petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä tai
2) velallinen vahvistaa väärän tai harhaanjohtavan tiedon tuomioistuimessa oikeaksi
ja velallisen petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä velallisen petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi
vuodeksi.
4§
Velallisen vilpillisyys
Jos velallinen tekee 2§:ssä tarkoitetun teon ilman hyötymistarkoitusta joko tahallaan tai
törkeästä huolimattomuudesta, hänet on tuomittava velallisen vilpillisyydestä sakkoon tai
vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
5§
Velallisrikkomus
Jos velallisen petos tai velallisen vilpillisyys, huomioon ottaen velallisen antaman väärän tai
harhaanjohtavan tiedon vähäinen merkitys velkojien kannalta taikka muut rikokseen liittyvät
seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava
velallisrikkomuksesta sakkoon.
6§
Velkojansuosinta
Jos velallinen, joka tietää itsensä kyvyttömäksi täyttämään velvoitteensa, suosiakseen tiettyä
velkojaa muiden velkojien kustannuksella
1) maksaa ennenaikaisesti velan olosuhteissa, joissa maksu ei ole tavanomainen,
2) antaa velkojan saatavasta vakuuden, josta ei ollut sovittu tai jota velallinen ei ollut luvannut
velkasuhteen syntyessä,
3) käyttää velvoitteen täyttämiseen epätavallista maksuvälinettä olosuhteissa, jotka huomioon
ottaen maksua ei voida pitää tavanomaisena, tai
4) ryhtyy muuhun sellaiseen velkojan asemaa parantavaan järjestelyyn,
hänet on tuomittava velkojansuosinnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
7§
Velallisen rikoksen tekijä
Joka velallisen puolesta on tehnyt 16§:ssä tarkoitetun rikoksen, tuomitaan niin kuin
velallinen.
8§
Määritelmä
Mitä tässä luvussa on säädetty ulosottomenettelystä, koskee soveltuvin osin myös
ulosottoviranomaisen menettelyä, johon ryhdytään ulosoton turvaamiseksi.
9§
Syyteoikeus
Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä velallisen epärehellisyydestä, velallisrikkomuksesta
eikä velkojansuosinnasta, ellei asianomistaja ilmoita sitä syytteeseen pantavaksi.
Velallisen epärehellisyyden ja velkojansuosinnan asianomistajia ovat velallisen teon aikaiset
tunnetut velkojat. Velallisen petoksen, törkeän velallisen petoksen, velallisen vilpillisyyden ja
velallisrikkomuksen asianomistajia ovat kysymyksessä olevaan selvitys tai
täytäntöönpanomenettelyyn osallistuvat velkojat.
Jos velallisen konkurssipesällä on konkurssisäännön perusteella määrätty hallinto, se käyttää
asianomistajien puhevaltaa velallisen rikosta koskevassa jutussa. Yksittäisellä velkojalla on
kuitenkin oikeus itsenäisesti käyttää puhevaltaa omasta puolestaan.
46 luku
Säännöstelyrikoksista ja salakuljetuksesta
1§
Säännöstelyrikos
Joka rikkoo tai yrittää rikkoa
1) sotatilasta annetussa laissa (303/30),
2) eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten
täyttämisestä annetussa laissa (659/67),
3) väestön toimeentulon ja maan talouselämän turvaamisesta poikkeuksellisissa oloissa
annetussa laissa (407/70),
4) maan ulkomaankaupan ja taloudellisen kasvun turvaamisesta annetussa laissa (157/74),
5) valuuttalaissa (954/85),
6) eräistä EteläAfrikkaan kohdistuvista toimenpiteistä annetussa laissa (1104/85) tai
7) hintasulusta annetussa laissa (717/88)
säädettyä tai viranomaisen näiden lakien nojalla antamaa säännöstelymääräystä, on tuomittava
säännöstelyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
2§
Törkeä säännöstelyrikos
Jos säännöstelyrikoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä,
2) rikos on omiaan jollakin alueella tai koko maassa aiheuttamaan huomattavaa vaaraa
väestön toimeentulolle, yhteiskunnan taloudelliselle toiminnalle tai maan taloudelliselle
puolustusvalmiudelle tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja säännöstelyrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä säännöstelyrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään
neljäksi vuodeksi.
3§
Lievä säännöstelyrikos
Jos säännöstelyrikos, huomioon ottaen tavoitellun hyödyn määrä tai muut rikokseen liittyvät
seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä
säännöstelyrikoksesta sakkoon.
4§
Salakuljetus
Joka ilman asianmukaista lupaa taikka muuten tuontia tai vientiä koskevien säännösten tai
määräysten vastaisesti tuo tai yrittää tuoda maahan taikka vie tai yrittää viedä maasta tavaraa,
jonka tuonti tai vienti on kielletty tai edellyttää viranomaisen lupaa tai tarkastusta, on
tuomittava salakuljetuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Salakuljetuksena ei kuitenkaan pidetä 13§:ssä tarkoitetun tuontia tai vientiä koskevan
säännöksen tai määräyksen rikkomista.
5§
Lievä salakuljetus
Jos salakuljetus, huomioon ottaen tavaran arvo tai määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat, on
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, rikoksentekijä on tuomittava lievästä salakuljetuksesta
sakkoon.
6§
Laiton tuontitavaraan ryhtyminen
Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää sellaista omaisuutta, johon nähden sitä
maahan tuotaessa on tehty 15§:ssä tai 29 luvun 13§:ssä tarkoitettu rikos, taikka muulla
tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka hän tietää, että omaisuus on tällä tavalla maahan
tuotu, on tuomittava laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä sakkoon tai vankeuteen enintään
kuudeksi kuukaudeksi.
7§
Rajoitussäännös
Tämän luvun 15§:ssä tarkoitettuna rikoksena ei pidetä vähäistä ilmoittamis tai
tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä eikä muuta vähäistä menettelytapamääräyksen
rikkomista.
Laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä ei tuomita henkilöä, joka on osallinen tavaraa
maahan tuotaessa tehtyyn rikokseen.
Tämän luvun 6§:ää ei sovelleta rikoksentekijän kanssa yhteistaloudessa asuvaan henkilöön,
joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa rikoksentekijän yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin
hankkimaa omaisuutta.
8§
Omaisuuden menettäminen
Omaisuus, joka on ollut 15§:ssä tarkoitetun rikoksen kohteena (rikosesine), on tuomittava
valtiolle menetetyksi siltä osin kuin menettämisseuraamus on tarpeen
1) säännöstelyn tarkoituksen turvaamiseksi,
2) omaisuuteen kohdistuvien uusien vastaavankaltaisten rikosten ehkäisemiseksi tai
3) omaisuuden terveydelle tai ympäristölle vaarallisten ominaisuuksien vuoksi.
Astia, päällys tai muu väline, jota on käytetty menetetyksi tuomittavan rikosesineen
säilyttämiseen, voidaan myös tuomita menetetyksi, jos rikosesineen menettämisseuraamusta
ei muuten ole hankaluuksitta mahdollista panna täytäntöön.
Kuljetusväline, jota on käytetty 16§:ssä tarkoitetun rikoksen tai 6§:ssä tarkoitetun
veropetoksen tekemiseen ja johon on tehty rikosesineen kätkemistä helpottavia tai muulla
tavoin rikoksen tekemistä edistäviä rakennemuutoksia, voidaan tuomita valtiolle menetetyksi.
Muukin kuljetusväline voidaan tuomita menetetyksi, jos sitä on pääasiallisesti käytetty
sellaisen rikoksen tekemiseen.
9§
Omaisuuden menettämisen rajoitukset
Menetetyksi ei tuomita rikosesinettä, säilytysvälinettä tai kuljetusvälinettä, joka kokonaan tai
osaksi kuuluu muulle kuin rikoksen tekijälle, rikokseen osalliselle tai sille, jonka puolesta tai
suostumuksin rikos on tehty. Omaisuus voidaan kuitenkin tuomita menetetyksi siltä, jolle
omaisuus on rikoksen tekemisen jälkeen siirretty, jos hän omaisuuden vastaanottaessaan on
tiennyt rikoksesta.
10§
Arvon menettäminen
Jos 8§:n mukaan menetettävää omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi 9§:ssä säädetyn
rajoituksen vuoksi tai sen johdosta, että omaisuus on menettämisseuraamuksen välttämiseksi
kätketty tai hävitetty, rikoksen tekijä ja siihen osallinen voidaan tuomita omaisuuden asemesta
menettämään sen arvo joko kokonaan tai osaksi. Arvon menettämiseen voidaan samoin
tuomita se, jonka puolesta tai suostumuksin rikos on tehty, ja se, joka vastaanotettuaan
omaisuuden tietoisena rikoksen tapahtumisesta on luovuttanut sen edelleen taikka
menettämisseuraamuksen välttämiseksi kätkenyt tai hävittänyt sen.
Arvon menettämisestä määrättäessä on kunkin vastaajan osalta otettava huomioon rikoksesta
ilmenevä syyllisyys, vastaajan taloudellinen asema ja muut olosuhteet.
Jos kaksi tai useampi tuomitaan samaa omaisuutta koskevaan arvon menettämiseen tässä
luvussa tarkoitetun rikoksen johdosta, he vastaavat siitä yhteisvastuullisesti. Se, jota ei ole
tuomittu menettämään koko arvoa, vastaa kuitenkin vain tuomitusta määrästä.
11§
Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen
Jos menettämisseuraamus olisi rikoksen laatu ja muut olosuhteet huomioon ottaen kohtuuton,
seuraamusta ei tuomita tai se määrätään koskemaan omaisuuden arvoa taikka vain osaa
omaisuudesta tai sen arvosta.
12§
Menettelysäännös
Se, jonka puolesta tai suostumuksin 16§:ssä tarkoitettu rikos on tehty, samoin kuin se, joka
on tiennyt sellaisesta rikoksesta ja jolle omaisuus on rikoksen tekemisen jälkeen siirretty,
voidaan tuomita tässä luvussa tarkoitettuun menettämisseuraamukseen, vaikka syytettä ei ole
häntä tai rikoksentekijää vastaan nostettu tai rikoksentekijää tuomittu rangaistukseen.
13§
Viittaussäännös
Jollei 812§:stä muuta johdu, sovelletaan 2 luvun 16§:n säännöksiä. Menetetyksi tuomitun
rikosesineen suhteen on myös noudatettava 2 luvun 16§:n 4 momenttia.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
Hallituksen esitys 66/88
Lakivaliok. miet. 6/90
Suuren valiok. miet. 56/90
Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990
Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto
Oikeusministeri
Tarja Halonen