LAKI TODISTELUN TURVAAMISESTA TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUKSIA KOSKEVISSA RIITA-ASIOISSA 7.4.2000/344
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään todistelun turvaamisesta riita-asiassa, joka perustuu seuraavissa laeissa säädettyjen teollis- tai tekijänoikeuksien loukkaamiseen:
1) tekijänoikeuslaki (404/1961);
2) patenttilaki (550/1967);
3) hyödyllisyysmallioikeudesta annettu laki (800/1991);
4) yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin annettu laki (32/1991);
5) tavaramerkkilaki (7/1964);
6) mallioikeuslaki (221/1971);
7) toiminimilaki (128/1979); tai
8) kasvinjalostajanoikeudesta annettu laki (789/1992).
Tätä lakia sovelletaan myös todistelun turvaamiseen riita-asiassa, joka koskee
1) viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 20 ja 21 kohdassa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomiseen perustuvan vahingon korvaamista lääkelain (395/1987) tai kemikaalilain (744/1989) mukaisissa asioissa;
2) sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (1061/1978) 4 §:ssä tarkoitetun liikesalaisuuden, teknisen esikuvan tai teknisen ohjeen oikeudettomaan käyttöön tai ilmaisemiseen perustuvan vahingon korvaamista tai lain 6 §:ssä tarkoitetun kiellon määräämistä mainitulla perusteella.
Tämän lain 7 a §:ssä säädetään tiedonsaannista 1 momentissa tarkoitetussa riita-asiassa. (21.7.2006/678)
L kasvinjalostajanoikeudesta 789/1992 on kumottu L:lla kasvinjalostajanoikeudesta 1279/2009. KemikaaliL 744/1989 on kumottu KemikaaliL:lla 599/2013.
2 §
Turvaamistoimen sisältö
Todistelun turvaamiseksi toimivaltainen tuomioistuin voi määrätä, että sellainen aineisto, jolla voidaan olettaa olevan todisteena merkitystä 1 §:ssä tarkoitetussa riita-asiassa, pannaan takavarikkoon. Takavarikon lisäksi tai sen sijasta tuomioistuin voi määrätä muusta, ei kuitenkaan takavarikkoa ankarammasta toimenpiteestä, joka on todistusaineiston hankkimiseksi tai säilyttämiseksi tarpeen.
Päättäessään turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.
3 §
Turvaamistoimipäätöksen edellytykset
Turvaamistoimi voidaan määrätä, jos
1) hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on 1 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottolain (37/1895) 3 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ratkaisulla, ja että hänen oikeuttaan loukataan tai loukkaus on välittömästi toteutumassa; ja
2) on olemassa vaara, että vastapuoli tai se, jonka hallussa aineisto on, kätkee, hävittää tai luovuttaa todistusaineistoa tai muulla tavoin menettelee todistusaineiston säilymistä vaarantavalla tavalla.
UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella 705/2007, ks. Ulosottokaari 705/2007 3 luku 1 §.
4 §
Väliaikainen turvaamistoimipäätös
Jos turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaarantua, tuomioistuin voi hakijan pyynnöstä antaa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin toisin määrää.
5 §
Turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpano
Ulosottomiehellä on oikeus tarvittaessa saada turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanoa varten poliisilta virka-apua. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää turvaamistoimen täytäntöönpanossa apunaan esteetöntä asiantuntijaa. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 35 §:n 2 momentissa säädetään asiantuntijan esteellisyydestä. Hakija tai hakijan edustaja voi kuitenkin toimia asiantuntijana, jos on
todennäköistä, ettei se johda tiedon saamiseen asiaan kuulumattomasta yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. (12.6.2015/745)
Ennen asiantuntijan kutsumista ulosottomiehen on varattava hakijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Myös vastapuolelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei kysymyksessä ole väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpano.
Ulosottomiehellä on oikeus ottaa valokuvia, kopioita ja näytteitä, tehdä kuva- ja ääninauhoitteita sekä ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on tarpeen turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanossa. Täytäntöönpano on toimitettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vastapuolelle tai sille, jonka hallussa omaisuus on.
Tässä laissa tarkoitetun turvaamistoimen täytäntöönpanossa noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä ulosottolain 7 luvussa säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun nojalla määrätyn turvaamistoimen täytäntöönpanosta.
Ks. PoliisiL 872/2011 9 luku 1 §. UlosottoL 37/1895 on kumottu Ulosottokaarella 705/2007, ks. Ulosottokaari 705/2007 8 luku.
6 §
Vaitiolovelvollisuus
Tässä laissa tarkoitetun asiantuntijan sekä asianosaisaseman perusteella salassa pidettäviä tietoja saaneen hakijan vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.
7 §
Täydentävät säännökset
Tässä laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa säädetään turvaamistoimista.
7 a § (21.7.2006/678)
Tiedonsaanti riita-asiassa
Tuomioistuin voi 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laissa säädetyn teollis- tai tekijänoikeuden loukkaamista koskevassa riita-asian oikeudenkäynnissä kantajan vaatimuksesta määrätä vastaajan, jonka on todettu loukanneen tällaista oikeutta kaupallisessa laajuudessa, antamaan tarpeelliset tiedot oikeutta loukkaavien tavaroiden tai palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta. Määräystä ei kuitenkaan saa antaa, jos siitä aiheutuisi vastaajalle tiedonsaannin merkitykseen verrattuna kohtuutonta haittaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja ovat:
1) tavaroiden tai palvelujen tuottajien, valmistajien, jakelijoiden, toimittajien, haltijoiden sekä tukku- ja vähittäiskauppiaiden nimet ja osoitteet;
2) tiedot tuotettujen, valmistettujen, toimitettujen, vastaanotettujen tai tilattujen tavaroiden taikka palvelujen määrästä sekä niistä saaduista hinnoista.
Tuomioistuin voi määrätä vastaajan antamaan tässä pykälässä tarkoitetut tiedot sakon uhalla. Tuomioistuin määrää, miten tiedot annetaan. Vastaajan velvollisuudesta tai oikeudesta kieltäytyä kertomasta seikkaa on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa säädetään todistajasta.
Tuomioistuin voi erityisestä syystä määrätä, että tässä pykälässä tarkoitettua määräystä on noudatettava ennen kuin se on saanut lainvoiman.
7 b § (31.1.2013/120)
Oikeuspaikka
Edellä 1 §:n 1 momentissa ja 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tässä laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta sekä 7 a §:n mukaisesta tiedoksisaantia koskevasta määräyksestä päättää markkinaoikeus, jos pääasian oikeudenkäynti on vireillä markkinaoikeudessa tai sen käsittely markkinaoikeudessa on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen. Markkinaoikeus päättää turvaamistoimesta ja 7 a §:n mukaisesta tiedoksisaantia koskevasta määräyksestä myös, jos pääasiaa koskeva oikeudenkäynti ei ole vielä vireillä.
Markkinaoikeuden ohella myös yhdistetystä patenttituomioistuimesta (2013/C 175/01) Brysselissä 19 päivänä helmikuuta 2013 tehdyssä sopimuksessa tarkoitettu yhdistetty patenttituomioistuin käsittelee eurooppapatentteihin liittyviä turvaamistoimiasioita siten kuin mainitussa sopimuksessa määrätään. (8.1.2016/25)
L:lla 25/2016 lisätty 2 momentti tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Markkinaoikeus ei saa päättää turvaamistoimesta, jos turvaamistoimea koskeva asia tai sitä koskeva pääasia on vireillä yhdistetyssä patenttituomioistuimessa. Markkinaoikeus ei myöskään saa päättää turvaamistoimiasiasta, joka yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehdyn sopimuksen mukaan kuuluu yhdistetyn patenttituomioistuimen yksinomaiseen toimivaltaan. (8.1.2016/25)
L:lla 25/2016 lisätty 3 momentti tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Muutoin tässä laissa tarkoitetusta turvaamistoimesta ja 7 a §:n mukaisesta tiedoksisaantia koskevasta määräyksestä päättää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan toimivaltainen tuomioistuin.
8 §
Voimaantulosäännös
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.
HE 119/1999, LaVM 4/2000, EV 29/2000
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
21.7.2006/678:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.
Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 26/2006, LaVM 6/2006, EV 67/2006
31.1.2013/120:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.
Jos pääasia on tullut käräjäoikeudessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan 2 momentissa säädetyn lisäksi myös, jos turvaamistointa on haettu tai 7 a §:n mukaista määräystä koskeva vaatimus on esitetty ennen tämän lain voimaantuloa. Jos pääasia, joka liittyy tässä momentissa tarkoitettuun turvaamistoimeen tai 7 a §:n mukaista määräystä koskevaan vaatimukseen, pannaan kuitenkin vireille markkinaoikeudessa, kanne oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 11 §:ssä tarkoitettujen vahingon ja kulujen korvaamisesta on pantava vireille markkinaoikeudessa.
HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012
12.6.2015/745:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 46/2014, LaVM 19/2014, EV 274/2014
8.1.2016/25:
Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.
HE 45/2015, TaVM 12/2015, EV 68/2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2012 (32012R1257); EUVL N:o L 361, 31.12.2012, s. 1, Neuvoston asetus (EU) N:o 1260/2012 (32012R1260); EUVL N:o L 361, 31.12.2012, s. 89
LAG OM SÄKERSTÄLLANDE AV BEVISNING I TVISTEMÅL SOM GÄLLER MMATERIELLA RÄTTIGHETER 7.4.2000/344
I enlighet med riksdagens beslut föreskrivs:
1 §
Tillämpningsområde
I denna lag bestäms om säkerställande av bevisning i tvistemål som baserar sig på kränkning av de immateriella rättigheter som regleras i följande lagar:
1) upphovsrättslagen (404/1961),
2) patentlagen (550/1967),
3) lagen om nyttighetsmodellrätt (800/1991),
4) lagen om ensamrätt till kretsmönster för integrerade kretsar (32/1991),
5) varumärkeslagen (7/1964),
6) mönsterrättslagen (221/1971),
7) firmalagen (128/1979), och
8) lagen om växtförädlarrätt (789/1992).
Denna lag tillämpas också på säkerställande av bevisning i tvistemål som gäller
1) ersättande av skada som baserar sig på brott mot den tystnadsplikt som föreskrivs i 24 § 1 mom. 20 och 21 punkten lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999) i ärenden enligt läkemedelslagen (395/1987) eller kemikalielagen (744/1989),
2) ersättande av skada som baserar sig på att en affärshemlighet, teknisk förebild eller teknisk anvisning som avses i 4 § lagen om otillbörligt förfarande i näringsverksamhet (1061/1978) utan laga rätt har utnyttjats eller röjts eller meddelande av ett sådant förbud som avses i lagens 6 § på nämnda grund.
I 7 a § i denna lag föreskrivs om rätten till information i ett tvistemål som avses i 1 mom. (21.7.2006/678)
L om växtförädlarrätt 789/1992 har upphävts genom L om växtförädlarrätt 1279/2009. KemikalieL 744/1989 har upphävts genom KemikalieL 599/2013.
2 §
Säkringsåtgärdernas innehåll
För att säkerställa bevisningen kan den behöriga domstolen bestämma att sådant material som kan antas ha betydelse som bevis i ett tvistemål som avses i 1 §, skall beläggas med kvarstad. Utöver kvarstad eller i stället för kvarstad kan domstolen bestämma om andra åtgärder, dock inte strängare än kvarstad, som behövs för att bevismaterial skall kunna skaffas eller bevaras.
När domstolen beslutar om att förordna om en säkringsåtgärd skall den ta hänsyn till att motparten inte orsakas oskälig olägenhet med beaktande av det intresse som skall tryggas.
3 §
Förutsättningar för beslut om säkringsåtgärder
En säkringsåtgärd kan förordnas om
1) sökanden visar att det är sannolikt att han eller hon har en sådan rätt som avses i 1 § och som kan fastställas genom ett avgörande enligt 3 kap. 1 § 1 mom. utsökningslagen (37/1895), och att hans eller hennes rätt kränks eller att en kränkning är omedelbart förestående, och om
2) det finns risk för att motparten eller den som har materialet i sin besittning gömmer, förstör eller överlåter bevismaterial eller gör något annat som kan äventyra bevarandet av bevismaterial.
UtsökningsL 37/1895 har upphävts genom Utsökningsbalk 705/2007, se Utsökningsbalk 705/2007 3 kap. 1 §.
4 §
Interimistiska beslut om säkringsåtgärder
Om det finns risk för att avsikten med en säkringsåtgärd annars äventyras, får domstolen på sökandens begäran meddela ett interimistiskt beslut om säkringsåtgärd utan att ge motparten tillfälle att bli hörd. Beslutet gäller tills domstolen bestämmer något annat.
5 §
Verkställighet av beslut om säkringsåtgärder
Utmätningsmannen har rätt att vid behov få handräckning av polisen för verkställigheten av ett beslut om säkringsåtgärder. Utmätningsmannen får vid behov anlita ojäviga sakkunniga som hjälp när ett beslut om säkringsåtgärd verkställs. I fråga om jäv för sakkunniga tillämpas vad som i 17 kap. 35 § 2 mom. i rättegångsbalken föreskrivs om jäv för sakkunniga. Sökanden eller en företrädare för sökanden kan dock vara sakkunnig, om det är sannolikt att det inte leder till att den sakkunnige får kännedom om en ovidkommande privat affärs- eller yrkeshemlighet. (12.6.2015/745)
Innan en sakkunnig anlitas skall utmätningsmannen bereda sökanden tillfälle att bli hörd. Också motparten skall beredas tillfälle att bli hörd, om det inte är fråga om verkställighet av ett interimistiskt beslut om säkringsåtgärder.
Utmätningsmannen har rätt att fotografera, ta kopior och prover, göra bild- och ljudinspelningar samt vidta andra åtgärder som behövs för verkställigheten av ett beslut om säkringsåtgärder. Verkställigheten skall utföras så att den orsakar motparten eller den som har egendomen i sin besittning så liten olägenhet som möjligt.
Vid verkställigheten av säkringsåtgärder enligt denna lag iakttas dessutom i tillämpliga delar vad som i 7 kap. utsökningslagen föreskrivs om verkställigheten av säkringsåtgärder som har förordnats med stöd av 7 kap. rättegångsbalken.
Se PolisL 872/2011 9 kap. 1 §. UtsökningsL 37/1895 har upphävts genom Utsökningsbalk 705/2007, se Utsökningsbalk 705/2007 8 kap.
6 §
Tystnadsplikt
Om den tystnadsplikt och det förbud mot utnyttjande som gäller en i denna lag avsedd sakkunnig och en sökande som på grundval av ställningen som part fått kännedom om en sekretessbelagd uppgift bestäms i lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet.
7 §
Kompletterande bestämmelser
För säkringsåtgärder enligt denna lag gäller i övrigt vad som föreskrivs om säkringsåtgärder i 7 kap. rättegångsbalken.
7 a § (21.7.2006/678)
Rätt till information i tvistemål
Domstolen kan vid en rättegång i ett tvistemål som gäller kränkning av immateriella rättigheter om vilka föreskrivs i de lagar som avses i 1 § 1 mom. på begäran av käranden ålägga en svarande som har konstaterats ha kränkt en sådan rätt i kommersiell skala att ge nödvändig information om ursprung och distributionsnät för de varor eller tjänster som har kränkt rätten. Ett åläggande får dock inte ges, om det skulle orsaka svaranden oskälig olägenhet jämfört med hur viktig informationen är.
Information som avses i 1 mom. är
1) namn och adress på varornas eller tjänsternas producenter, tillverkare, distributörer, leverantörer, innehavare samt på grossister och detaljister,
2) uppgifter om mängden av och de erhållna priserna för producerade, tillverkade, levererade, mottagna eller beställda varor eller tjänster.
Domstolen kan vid vite ålägga svaranden att ge den information som avses i denna paragraf. Domstolen bestämmer hur informationen skall ges. I fråga om en svarandes skyldighet eller rätt att vägra yppa en omständighet gäller det som i 17 kap. i rättegångsbalken föreskrivs om vittne.
Domstolen kan av särskilda skäl förordna att ett åläggande enligt denna paragraf skall iakttas innan det har vunnit laga kraft.
7 b § (31.1.2013/120)
Forum
Marknadsdomstolen beslutar om en säkringsåtgärd i de fall som avses i 1 § 1 mom. och 1 § 2 mom. 2 punkten samt om ett åläggande om rätt till information enligt 7 a §, om en rättegång i huvudsaken pågår i marknadsdomstolen eller handläggningen av huvudsaken i marknadsdomstolen har avslutats och tiden för ändringssökande inte har löpt ut. Marknadsdomstolen beslutar om säkringsåtgärden och åläggandet om rätt till information enligt 7 a § också när rättegång i huvudsaken ännu inte har inletts.
Vid sidan av marknadsdomstolen handlägger även den enhetliga patentdomstol som avses i det i Bryssel den 19 februari 2013 ingångna avtalet om en enhetlig patentdomstol (2013/C 175/01) ärenden som gäller säkringsåtgärder beträffande europeiska patent på det sätt som avges i det avtalet. (8.1.2016/25)
2 mom. har tillfogats genom L 25/2016, som träder i kraft genom förordning.
Marknadsdomstolen får inte besluta om en säkringsåtgärd, om ett mål som gäller säkringsåtgärden eller en huvudsak som gäller den pågår i den enhetliga patentdomstolen. Marknadsdomstolen får inte heller besluta om ett sådant ärende gällande en säkringsåtgärd som enligt avtalet om en enhetlig patentdomstol omfattas av den enhetliga patentdomstolens exklusiva behörighet. (8.1.2016/25)
3 mom. har tillfogats genom L 25/2016, som träder i kraft genom förordning.
I övrigt beslutar den behöriga domstolen enligt 7 kap. 4 § 1 mom. i rättegångsbalken om en säkringsåtgärd som avses i denna lag och om ett åläggande om rätt till information enligt 7 a §.
8 §
Ikraftträdelsebestämmelse
Denna lag träder i kraft den 1 maj 2000.
RP 119/1999, LaUB 4/2000, RSv 29/2000
Ikraftträdelsestadganden:
21.7.2006/678:
Denna lag träder i kraft den 1 september 2006.
På tvistemål som inletts före denna lags ikraftträdande tillämpas de bestämmelser som gällde vid ikraftträdandet.
RP 26/2006, LaUB 6/2006, RSv 67/2006
31.1.2013/120:
Denna lag träder i kraft den 1 september 2013.
Om huvudsaken har blivit anhängig i tingsrätten innan denna lag träder i kraft, tillämpas de bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet.
De bestämmelser som gäller vid ikraftträdandet tillämpas förutom på det fall som anges i 2 mom. även när ansökan om säkringsåtgärd har gjorts eller en begäran om åläggande enligt 7 a § har framställts innan denna lag träder i kraft. Om en huvudsak som har samband med en säkringsåtgärd som avses i detta moment eller med en begäran om ett åläggande enligt 7 a § som avses i detta moment dock anhängiggörs i marknadsdomstolen ska en talan om ersättande av skada och kostnader enligt 7 kap. 11 § i rättegångsbalken anhängiggöras i marknadsdomstolen.
RP 124/2012, LaUB 15/2012, RSv 158/2012
12.6.2015/745:
Denna lag träder i kraft den 1 januari 2016.
RP 46/2014, LaUB 19/2014, RSv 274/2014
8.1.2016/25:
Denna lag träder i kraft vid en tidpunkt som bestäms genom förordning av statsrådet.
RP 45/2015, EkUB 12/2015, RSv 68/2015, Europaparlamentets och rådets förordning (EU) Nr 1257/2012 (32012R1257); EUT nr L 361, 31.12.2012, s. 1, Rådets förordning (EU) Nr 1260/2012 (32012R1260); EUT Nr L 361, 31.12.2012, s. 89
Act No. 344/2000
to Safeguard the Evidence in
Civil Actions Concerning Intellectual Property Rights*
The following is enacted according to a decision of Parliament:
Section 1
Scope of Application
This Act provides for the safeguarding of evidence in civil actions based on the infringement of the intellectual property rights under the following Acts:
1) the Copyright Act (No. 404 of 1961);
2) the Patent Act (No. 550 of 1967);
3) the Utility Models Act (No. 800 of 1991);
4) the Act on Exclusive Rights to an Integrated Circuit Layout-Design (No. 32 of 1991);
5) the Trade Mark Act (No. 7 of 1964);
6) the Model Rights Act (No. 221 of 1971);
7) the Trade Name Act (No. 128 of 1979); or
8) the Plant Breeder Rights Act (No. 789 of 1992).
This Act shall also apply to the safeguarding of evidence in civil actions concerning:
1) compensation for damage based on an infringement of confidentiality prescribed in subparagraphs 20 and 21 of paragraph 1 of section 24 of the Act on the Transparency of Public Officials’ Activities (No. 621 of 1999) with regard to matters covered by the Pharmaceuticals Act (No. 395 of 1987) or the Chemicals Act (No. 744 of 1989);
2) compensation for damage based on unauthorised use or disclosure of a trade secret, technical prototype or technical instruction referred to in section 4 of the Act on Improper Practices in Business (No. 1061 of 1978) or an injunction under section 6 of the Act on the said grounds.
Section 2
Content of a Precautionary Measure
In order to safeguard the evidence, a competent court may order the seizure of materials which may be presumed to have significance as evidence in a civil action referred to in section 1. In addition to, or instead of seizure, the court may order other measures, though not more severe measures than seizure, which are necessary for acquiring or preserving the evidence.
When deciding to order a precautionary measure the court shall seek to ensure that the inconvenience caused to the adversary is not excessive in view of the interest to be safeguarded.
Section 3
Requirements for a Decision on a Precautionary Measure
A precautionary measure may be ordered if:
1) the petitioner can establish a probability that he possesses the right referred to in section 1, which may be confirmed by a decision under paragraph 1 of section 1 of chapter 3 of the Execution Act (No. 37 of 1895), and that his right is being infringed or that an infringement is imminent; and
2) there is risk that the adversary or the party in possession of evidence, will conceal, destroy or relinquish the evidence or will otherwise act in a manner which will jeopardise the preservation of the evidence.
Section 4
Interim Decision on a Precautionary Measure
If the intent of a precautionary measure might otherwise be jeopardised, the court may, at the petitioner’s request, issue an interim decision on a precautionary measure without affording the adversary an opportunity to be heard. The order shall remain valid until otherwise ordered by a court.
Section 5
Enforcement of a Decision on a Precautionary Measure
An execution officer shall be entitled, where necessary, to receive official assistance from the police for the purpose of enforcing a decision on a precautionary measure. If necessary the execution officer may use the assistance of an unbiased expert in the enforcement of a decision on a precautionary measure. The disqualification of an expert shall be governed by the provisions of section 47 of chapter 17 of the Code of Judicial Procedure concerning the disqualification of an expert. The petitioner or the representative of the petitioner may, however, act as an expert if there is no likelihood that this will not lead to the disclosure of a trade secret not pertaining to the matter.
Before inviting an expert, the execution officer shall reserve the petitioner an opportunity to be heard. The adversary shall also be reserved an opportunity to be heard unless the matter concerns the enforcement of an interim decision on a precautionary measure.
An execution officer shall have the right to take photographs, copies and samples, to make audio and video recordings and to take other measures necessary to enforce a decision on a precautionary measure. Enforcement shall be executed in a manner causing the least possible inconvenience to the adversary or to the party in possession of the property.
Enforcement of the precautionary measures under this Act shall also comply as applicable with the provisions of chapter 7 of the Execution Act concerning the enforcement of a security measure ordered under chapter 7 of the Code of Judicial Procedure.
Section 6
Obligation of Secrecy
An expert referred to in this Act and a petitioner who has acquired confidential information in his capacity as a litigant shall be governed by the obligation of secrecy and prohibition on exploitation enacted in the Act on the Transparency of Public Officials’ Activities.
Section 7
Supplementary Provisions
Otherwise, the provisions regarding precautionary measures in chapter 7 of the Code of Judicial Procedure shall apply to the precautionary measures referred to in this Act.
This Act shall enter into force on May 1, 2000.
Done at Helsinki on April 7, 2000
TARJA HALONEN President of the Republic
Suvi Linden, Minister of Culture
*Note: An unofficial translation. Valid only in Finnish or Swedish.